Vauvojen aivot voivat paljastaa ensimerkit lukivaikeuksista

Lukihäiriötä on tutkittu kauan, mutta yhtä ainoaa selitystä lukihäiriöön ei ole löydetty. Kahden yliopiston yhteisessä Lukivauva-tutkimuksessa tutkitaan lukivaikeuden syitä ja keinoja lievittää sitä.

Kotimaa
Tutkimukseen osallistuvia vauvoja tutkitaan muun muassa aivokäyrämittauksilla, joillta mitataan puheen ja äänien havaitsemiskykyä.
Jaana Polamo / Yle

Kun jyväskyläläiseen Terhojen perheeseen oli syntymässä perheen toinen lapsi Aava, päätti perhe lähteä mukaan Jyväskylän ja Helsingin yliopiston yhteiseen Lukivauva-tutkimukseen.

– Miehelläni todettu lukivaikeus ja mietimme olisiko oman lapsen koulunkäynti tulevaisuudessa helpompaa, jos osallistuisimme tutkimukseen ja olisiko tuloksista jotain hyötyä, kertoo Outi Terho.

Arto Terho on paininut lukivaikeuksien kanssa koko kouluikänsä. Hän tietää, miten tahmeaa oppiminen voi lukivaikeuden kanssa olla.

Aava Terho osallistuu lukuhäiriötutkimukseen.
Nyt kuusi kuukautta vanha Aava Terho kävi ensimmäisessä tutkimuksessa vasta viikon ikäisenä. Jaana Polamo / Yle

– Vaikkei Aavalla olisikaan lukihäiriötä, mutta jos tutkimuksesta on jollekulle muulle apua, mielelläni kannan korteni kekoon omalta osaltani, Arto Terho sanoo.

Aivokäyristä tutkitaan puheen havaitsemiskykyä

Lukihäiriö haittaa lukemaan oppimista, luetun ja kuullun ymmärtämistä, mutta yhtä selitystä ongelmaan ei ole. Lukihäiriön kuitenkin tiedetään kulkevan suvussa.

– Kirkonkirjoissa on seurattu sukuja ja sieltä voidaan lukea kuka ei kinkereillä osannut lukea ja kuka osasi. Myöhemmin on tehty perinnöllisyystutkimuksia ja havaittu, että lukihäiriö kulkee suvussa, kertoo professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopistosta.

Tärkeintä on oivaltaa, ettei kaikkea voida aivoissa korjata.

Paavo Leppänen, professori

Myös geenitutkimuksessa on löydetty geenejä, jotka liittyvät lukemiseen. Lukihäiriötä ei ole kuitenkaan pystytty paikantamaan yhteen tiettyyn geeniin.

Tutkimukseen osallistuvia vauvoja tutkitaan muun muassa aivokäyrämittauksilla, joilla mitataan puheen havaitsemiskykyä. Käyristä voidaan esimerkiksi nähdä, erottelevatko vauvat äänteitä toisistaan.

Tutkimus halutaan aloittaa jo vauvaikäisillä lapsilla, jotta tukitoimet esimerkiksi esikoulussa ja alakoulussa voidaan kohdentaa paremmin. Tähän saakka lukihäiriöstä kärsiviä lapsia on autettu esimerkiksi erityisopettajan avustuksella ja erilaisilla tietokonepelien kaltaisilla ohjelmilla.

– Harjoituksia pitäisi olla monenlasia, sillä lukipulmat eivät synny yhdestä syystä. Tärkeintä on oivaltaa, ettei kaikkea voida aivoissa korjata. Tärkeää on oppia keinoja selvitä ja tapoja kiertää pulmakohdat, Leppänen sanoo.

Lukivauva-tutkimukseen toivotaan mukaan lisää perheitä (siirryt toiseen palveluun), joissa on lukivaikeutta ja jotka odottavat lasta vuonna 2015. Lisäksi mukaan toivotaan perheitä, joissa ei ole lukivaikeutta.

Arto ja Outi Terhon tytär Aava osallistuu lukihäiriöitätutkimukseen.
Arto ja Outi Terhon tytär Aava osallistuu Jyväskylän ja Helsingin yliopiston yhteiseen Lukivauva-tutkimukseen.Jaana Polamo / Yle

"Kyllä sinäkin osaat, koska muutkin osaa"

Liikunnallisesti lahjakkaalle Arto Terholle vaikeaa kouluiässä olivat matematiikka, äidinkieli sekä vieraat kielet. Lukihäiriö seurasi peruskoulusta lukioon. Ensimmäinen diagnoosi lukihäiriöstä tehtiin ennen ylioppilaskirjoituksia.

– Lukihäiriö oli jo aiemmin noteerattu, mutta silloin lukivaikeuksista alettiin puhua enemmän. Oli mukava saada mustaa valkoisella lukihäiriöstä, ettei se johdukaan vain omasta laiskuudesta, Terho kertoo.

Peruskoulussa Terho muistaa, että vaikka hän oli erityisopetuksessa lukihäiriön takia, yritettiin häntä saada oppimaan asiat kuten muutkin.

– Itse muistan sen ala-asteen ajan ja sen, kun lukivaikeus ei ollut vielä tunnettu asia. Itsellä se huonommuuden tunne paistoi nuorena läpi. Toivoisin, ettei kukaan joutuisi enää nykyään itseään sillä soimaamaan, Terho toteaa.

Paavo Leppästä ja Terhon perhettä haastatteli toimittaja Titta Puurunen.