Ennennäkemättömän laaja Saamenmaa-ohjelma Turun kirjamessuilla

Turun Kirjamessujen ohjelma on julkaistu tiistaina. Laajan Saamenmaa-teeman alla on yhteensä noin 80 ohjelmanumeroa joiusta rapin kautta kirjanjulkistamisiin.

Sápmi
Outi Länsman ja Jenni Haukio Turku álbmogiidgaskasaš girjemeassuin 2014.
Juha Länsman / SOG

Turun Kirjamessujen ohjelma on julkaistu tiistaina.

Saamelaisnuorten Ofelaš-lähettiläät opastavat messuvieraat saamelaiskulttuuriin ja luvassa on myös seminaareja ja keskusteluja.

– Saamenmaa-ohjelmaa on messuilla tarjolla ennennäkemättömän laajasti ja saamelaista kulttuuria esitellään muun muassa rapin, folk-rockin, joiun, saamelaisten tarinoiden, kirjallisuuden, runouden ja runokonsertin, kirjailijaesittelyjen, kirjanjulkistamisten, teatterin, nykytaiteen, tanssin, elokuvien, lastenelokuvafestivaalin, dokumenttien ja työpajojen kautta, kertoo koordinaattori Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta.

Messuilla ovat edustettuina kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet eli koltansaame, inarinsaame sekä pohjoissaame. Inarinsaamen kielestä järjestetään pikakurssi, lupailee Outi Länsman joka toimii Saamenmaa-teeman koordinaattorina.

– Myös kaupunkisaamelaiset jutaavat Turkuun pitämään “kokoontumisajonsa”!, hehkuttaa Länsman.

Kirjamessuilla julkaistaan yli kymmenen kirjaa – Käännöksistä saamenkielisiin lastenkirjoihin

Inarilaisen kääntäjän Kaija Anttosen kustantamo Kieletär julkaisee kolme kirjaa suomeksi: yhden runoantologian ja kaksi lasten kuvakirjaa.

Runokokoelma En laske, en koskaan. Kokoelma saamelaista runoutta sisältää seitsemän saamelaisen runoilijan tuotantoja 1970-luvulta aina 2010-luvulle.

Lastenkirjoista toinen on Rauna Paadar-Leivon ja Merja Aletta Ranttilan runomuotoon kirjoitettu kuvakirja Pieni Puolatyttö / Jokŋanieiddaš. Se julkaistaan kaksikielisenä, sekä suomeksi että pohjoissaameksi.

Toinen lastenkirja on Veikko Holmbergin Tuuru-karhu ja eläinlääkärin lasku. Kirjan on kuvittanut taiteilija Marja Helander.

Kirjailija Kirste Paltto julkaisee kaksi lastenkirjaa suomeksi: Divga - Tiuku ja Vilges geađgi - Valkoinen kivi. Ne ovat Irene Piippolan käännöksiä ja kustantaja on Norbooks.

Kirjailija Ante Aikio julkaisee Aigi-sarjan toisen osan joka kantaa nimeä Lovi.

Kirjailijat Rauni Magga Lukkari ja Niilo Aikio julkaisevat kumpikin messuilla kaksi kirjaa suomeksi. Rauni Magga Lukkari Lihkkošalmmái - Onnekas mies ja Lex Sápmi _ja Niilo Aikio puolestaan romaanin _Tanssi paholaiselle _ja noveallikokoelman _Niga.

Giellagas-instituutti ja kustantamo Puntsi ovat uudistaneet kirjan Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide ja se julkaistaan Giellagas-instituutin järjestämän Saamelaisten oikeudet nykypäivänä -seminaarin yhteydessä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto julkaisee kirjan sarjakuvakilpailuun tulleista sarjakuvista. Kustantamo Atrain julkaisee suomeksi Kerttu Vuolabin kirjan Bárbmoáirras, Valon airut.

Koltansaameksi kaksi kirjaa

Koltansaameksi kirjamessuilla julkaistaan kaksi kirjaa. Lastenkirjan _Õõmâs sijdd _(Ihmeellinen kylä)on kirjoittanut 16-vuotias Elina Moshnikoff. Kirja on dramatisoitu saduksi ja se kertoo kolttien evakosta Petsamossa.

Toinen julkaistava teos on koltansaamenkielinen lastenkirja _Siʹbirja meerai mainnâz _joka on kokoelma Siperian alkuperäiskansojen saduista.

Turkuun reissaa liuta saamelaisia kirjailijoita

Saamenmaa-ohjelmaa on toteuttamassa iso joukko eri toimijoita, organisaatioita ja yhdistyksiä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Useiden kymmenien esiintyjien joukossa ovat muunmuassa kirjailija Kirsti Paltto, kirjailija/runoilija/muusikko ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas Niillas Holmberg, rap-artistit Ailu Valle ja Amoc, kirjailija/runoilija/elokuvantekijä Inger-Mari Aikio, kirjailija Rauni Magga Lukkari, runoilija Rose-Marie Huuva, kirjailija Ante Aikio sekä Märistä Säpikkäistä tutut Suvi West ja Anne Kirste Aikio. Saamenmaalta messuille saapuvat esiintymään myös Sevettijärven koululaiset. Lisäksi messuilla jaetaan Vuoden saamelainen -palkinto.

– Saamenmaan messuosastolla voi tehdä kirja-, käsityö- tai musiikkihankintoja ja tutustua mm. oppimateriaalinäyttelyyn, saamelaiseen kustannustoimintaan sekä saamen kieliin ja niiden opiskeluun. Suomen halki Turkuun ajelee myös yhteispohjoismainen kirjastoauto ja messukeskuksen pihalle nousee Laavu | Lávvu -ohjelmatila!, Outi Länsman luettelee.

Saamenmaa on esillä myös Turun Messukeskuksessa samanaikaisesti järjestettävillä Turun Ruoka- ja Viinimessuilla. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kokkiopettajat ja -opiskelijat esittelevät saamelaista ruokakulttuuria osastollaan ja ruokamessujen lavaohjelmassa, tiedottavat kirjamessut.

Seminaari saamelaisten oikeuksista

Kansallisarkisto järjestää messuilla Saamelaisten oikeudet asiakirjojen valossa -seminaarin.

Seminaarissa syvennytään Petsamon, Suonikylän kolttien arkistoon ja sen merkitykseen. Gramota-arkiston asiakirjoista vanhin on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775. Ne käsittelevät muun muassa Suonikylän kolttien asemaa ja oikeuksia. Arkisto on parhaillaan ehdolla Unesco Memory of the world -ohjelmaan.

Seminaarissa voi tutustua myös Kautokeinon kapinaan Nils Gaupin elokuvan ja Armas Launiksen tulkintojen kautta. Seminaarissa käsitellään myös saamelaisaktivistin ja kirjailija Elsa Laulan merkitystä saamelaisten järjestäytymiseen. Seminaarin lopussa on myös paneelikeskustelu joka käsittelee saamelaisten oikeuksia nykypäivänä.

Työpajoja – musiikkia, runoutta ja käsitöitä

Kirjallisuuden lisäksi Turun kirjamessuilla on tarjolla erilaisia työpajoja erityisesti lapsille ja nuorille.

Rap-artistit Ailu Valle ja Amoc vetävät messuilla rap-työpajoja, Inger-Mari Aikio ja Miro Mantere puolestaan pitävät musiikkityöpajoja ja multitaiteilija Niillas Holmbergin vastuulla on runotyöpajojen järjestäminen.

Koko ohjelma löytyy osoitteesta kirjamessut.fi. Yle Sápmi on mukana Turun kirjamessujen järjestelyissä.

Korjattu 1.9.2015 klo 20.33: Kirjan nimi Õõmâs sijdd on suomeksi Ihmeellinen kylä eikä Outo kylä, kuten väärin aikaisemmin kerroimme.