Hautapaikkojen kysyntä kasvaa rajusti – viimeinen leposija lapsuudenmaisemista

Väestön vanheneminen täyttää väistämättä hautausmaita lähivuosikymmeninä. Hautapaikkoja löytyy, mutta haudan hinta saattaa olla kallis. Halvemmalla viimeisen leposijan saa muualta kuin Helsingin seudulta.

Kotimaa
Nainen hoitaa hautaa
Inkeri Keskiniva käy omaistensa haudoilla vähintään kerran viikossa.Outi Pukkila/Yle

Nivalasta Porvooseen viitisenkymmentä vuotta sitten kotiutunut Inkeri Keskiniva menetti vuosi sitten puolisonsa ja tyttärensä. Hänelle ei tullut mieleenkään haudata läheisiään Nivalaan.

– Ei, ei, ei tullut kerta kaikkiaan mieleenkään, koska toiset lapset ovat tässä lähellä Helsingissä. Ei Nivalassa olisi ollut ketään hautaa hoitamaan, tuumaa Keskiniva.

Keskiniva tuo vähintään kerran viikossa tuoreet kukkaset tyttärensä ja puolisonsa haudalla. Viikoittainen käynti haudoilla on tärkeä.

– Olen todella pitänyt tästä. Tämä on ihanteellinen paikka.Tänne on hyvä tulla ja täältä on ihan hyvä myös lähteä, tuumaa Keskiniva.

Tänne on hyvä tulla ja täältä on ihan hyvä myös lähteä

Inkeri Keskiniva

Espoolaisia Helsingin hautausmaille

Espoolaiset ovat poikkeuksellisen innokkaita hautamaan omaisensa muualle kuin kotikuntansa multiin. Iso osa heistä päätyy Helsinkiin.

– Espooseen on muuttanut paljon väkeä Helsingistä. Siinä varmaan yksi syy ja toinen on, että muualla on vanhat sukujuuret ja -haudat, jonne sitten halutaan viimeiseen lepoon, pohtii hautaustoimen päällikkö Tuula Tonteri Espoon seurakuntayhtymästä

Väki vanhenee ja hautapaikkojen kysyntä kasvaa jopa kolmanneksella lähivuosikymmeninä. Hautapaikoista tuskin syntyy pulaa, sillä pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat varautuneet uusien alueiden käyttöönottoon.

– Tuhkausten määrä Espoossa on noin 80 prosenttia eikä se siitä voi enää kovin paljon nousta. Arkkuhautoja kuitenkin tarvitsemme lisää, huomauttaa Tonteri.

Raahessa haudataan arkuissa

Raahessa paikkakuntalaiset haudataan arkuissa. Muualta tulevat vainajat on usein tuhkattu ja tuodaan uurnissa sukuhautoihin. Niihin haudataan erityisesti vanhojen merimiessukujen jälkeläisiä. Uurnalehto perustettiin Raahessa muutama vuosi sitten, mutta sinne on haudattu vain muutama vainaja.

– Ehkä siinä on joku uskontoon liittyvä asia, että halutaan pitäytyä arkkuhautauksissa, arvelee talousjohtaja Heikki Ilkko Raahen seurakunnasta.

Hautapaikkoja riittää eikä esimerkiksi Raahen hautausmaalla ole vanhoja hautoja otettu uusiokäyttöön sitten vuoden 1969. Hautapaikat olivat maksuttomia aina vuoteen 2012 asti.

– Meillä on tilaa eikä hautauksilla ole haluttu rahastaa, kertoo Ilkko.