"Jos keho on tehty dopingilla, se on filunkia" – dopingin käytöstä ei kerrota edes vaimolle

Dopingaineita on Suomessa kokeillut noin prosentti aikuisväestöstä. Tyypillinen käyttäjä on rantakuntoon tähtäävä nuori mies. Suomalaiset tuomitsevat dopingaineet jyrkästi eikä niiden käyttö huippu-urheilun ulkopuolella ole meillä lisääntynyt muiden Pohjoismaiden tahtiin.

Kotimaa
Näkymä kuntosalilta.
Yle

Ulkonäön muokkaukseen dopingin avulla suhtaudutaan Suomessa jopa huumeita kriittisemmin, sanoo nuorisotutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta.

– Jos keho on tehty dopingilla, se menettää merkityksensä. Se on filunkia, Salasuo kuvailee suomalaisten näkemystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston tuoreiden tutkimustulosten mukaan noin prosentti aikuisväestöstä on Suomessa joskus kokeillut dopingia. Aktiivikäyttäjiä on enintään 5 000. Huippu-urheilun ulkopuolisella kuntodopingilla tavoitellaan lisää voimaa ja parempaa ulkonäköä.

– Ulkonäkökeskeisyys, oman kehon ulkonäkö, on noussut 2000-luvulla ihan toisenlaiseen rooliin kuin mitä se on ollut aikaisemmin, Mikko Salasuo sanoo.

Kuntodopingista on puhuttu Suomessa jopa kansanterveydellisenä uhkana, mutta käyttö ei ole kasvanut muiden Pohjoismaiden tapaan. Neljän viime vuoden aikana käyttäjien määrä ei ole lisääntynyt.

Ruotsissa dopingia on kokeillut selvästi useampi, runsaat neljä prosenttia aikuisista. Yhdysvalloissa käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Mikko Salasuo arvioi, että Suomessa kuntodopingin vähäisen käytön taustalla vaikuttavat yhä myös takavuosien huippu-urheilun dopingkäryt.

– Lahden dopingkohut ja muut tekevät siitä erityisen leimaavan ja jotenkin häpeällisen, ehkä vähän pelottavankin.

Häpeällisyyden vuoksi kehon muokkaus dopingilla on Salasuon mukaan yleensä tiukasti varjeltu salaisuus.

– Käyttäjät eivät kerro välttämättä omalle vaimolleen, omille ystävilleen. Yksi ihminen esimerkiksi lähipiiristä saattaa tietää.

Dopingilla rantakuntoon

Yleisin mielikuva dopingin käyttäjästä on aggressiiviinen lihaskimppu. Dopingia kokeilevat kuitenkin monenlaiset ihmiset. Valtaosa heistä on miehiä, kun taas naisilla kuntodopingin käyttö on todella harvinaista.

– Suurimpana ryhmänä piirtyy 25–35-vuotias mies, joka haluaa vetää itsensä joka toinen tai joka kolmas vuosi rantakuntoon ja käyttää yhden kuurin joitakin aineita tehostaakseen harjoittelua, Mikko Salasuo sanoo.

Dopingaineilla saatetaan myös hakea uskottavuutta, kun omassa ammatissa tarvitaan ulkonäköä tai voimaa. Joukossa on niin poliiseja, portsareita kuin näyttelijöitä. Joillakin dopingaineet liittyvät kuntosaliharjoittelun tehostamiseen. Lisäksi niitä hankkivat sekakäyttäjät, joille ne ovat yksi aine muiden joukossa.

Dopingin käytöstä ei kerrota lääkärissä

Tavallisimmin kuntodopingissa käytetään testosteronia, anabolisia steroideja ja niiden johdannaisia. Aineita hankitaan yleensä netin kautta. Mitä pidempään käyttö jatkuu, sitä suurempia ovat terveysriskit. Toisaalta jo ensimmäisellä kuurilla voi olla terveyshaittoja, kertoo liikuntafysiologi Jukka Koskelo A-klinikkasäätiöstä. Haitat vaihtelevat psyykkisistä fyysisiin.

– Kolesterolitason muutokset, veren hyytyminen eli veritulppia voi esiintyä, maksaentsyymin kohoaminen muun muassa. Testosteronin käyttäjillä oma hormonituotanto rupeaa vähenemään ja voi lakata täysin. Siinä mielessä se vaikuttaa lisääntymisterveyteen, Jukka Koskelo kertoo.

Koskelon mukaan dopingin käyttö yleensä salataan lääkärissä. A-klinikkasäätiö pyörittääkin Dopinglinkki (siirryt toiseen palveluun)-terveysneuvontapalvelua, jossa kysymyksiä voi esittää nimettömästi.

Kuntodoping yleistynee Suomessakin

Nuorisotutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta pitää todennäköisenä, että ulkonäön kohennukseen tähtäävä dopingin käyttö yleistyy hitaasti Suomessakin, muiden Pohjoismaiden vanavedessä.

– Jonkinlainen hitaasti nouseva trendi voisi olla tulossa, mutta meillä se saattaa tapahtua nyt tai kymmenen vuoden päästä.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistut tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi vajaat 3 500 15–69-vuotiasta suomalaista.