500 vuotta vanha hiekkatie sai Lopella 100 vuotta kestävän siltarummun

Nykyaikainen pinnoitettu siltarumpu kestää 100 vuotta. Siltarummulla annettiin lisää elinvuosia Lopen ja Janakkalan alueella kulkevalle maantielle, jotka pitkin on kuljettu ainakin jo 500 vuotta, kun Hämeen vanhasta linnasta haluttiin meren rannalle Suomenlahdelle.

liikenne
Siltarummun nostoa Nummisten Myllyn tiellä
Miki Wallenius / Yle

Auton renkaiden alla pöllyää soratie. Hiekka on Lopen ja Janakkalan kunnan alueilla kulkevalla Nummisten Myllyn tiellä pöllynnyt pitkään. Ojajärven ja Kesijärven välissä kulkeva tie on ollut olemassa jo 1500-luvulla.

Tie oli osa Hämeenlinnasta etelään nykyiseen Raaseporiin kulkenutta Meritietä.

Tie oli suorin reitti Hämeen linnalta Raaseporin linnaan ja merelle. Se oli aluksi ratsastuspolku, joka leveni aikanaan kärrypoluiksi.

Rapistunut silta vaihdettiin uuteen

Nykyään Nummisten Myllyn tie on Vähikkälän kylien sekä Leipijärven ja Valajärven mökkiläisten käyttämä tie. Sitä kautta tullaan myös Tervakoskelta Lopelle Alkoon.

Silta ylittää Loppijärvestä laskevan Isojoen, joka jatkaa Kesijärveen. Joen yli tehtiin 1960-luvulla puinen silta, jolla mahtui ajamaan vain yksi auto kerrallaan. Vanhaa siltaa purettaessa huomattiin, että yksi perustuksistakin oli liikahtanut ja heikentänyt siltaa.

Tiekuntaa pelotti, kun raskas liikenne ei näyttänyt kunnioittavan rapistuvalle sillalle asennettuja painorajoituksia.

Uusi silta asennettiin paikalle tiistaina aamulla. Joen vesi ohjattiin tilapäistä kaivantoa pitkin kiertoteitse ohi siltatyömaan.

Uusi silta on siltarumpu, jolla on pituutta noin 18 metriä ja leveyttä 6 metriä. Se nostettiin 15 minuutissa nosturilla paikalleen. Sillalla pääsee ajamaan jälleen torstaiaamuna.

Sillan uusimiselle tuli hintaa 160 000 euroa, josta tiekunnan osuus on noin neljännes. Uuden sillan pitäisi kestää ainakin 100 vuotta.

Historiallinen tie

Nummisten Myllyn tien kautta keskiajalla kulkeneen Meritien tarkkaa ikää ei tiedetä. Hämeen linnan ja Raaseporin linnan välillä oli tuolloin sekä kaupallisia että sotilaallisia yhteyksiä.

Vuodelta 1508 on merkintä, jossa Hämeen linnan päällikkö Åke Jöransson Tott kirjoittaa valtionhoitaja Svante Sturelle (siirryt toiseen palveluun) lähteneensä Raaseporiin, mutta matka keskeytyi sairastumiseen ”kun oli matkalla alas Raaseporiin".

Se tiedetään myös, että esimerkiksi vuonna 1571 Gustaf Banér (siirryt toiseen palveluun) marssitti paljon miehiä Lopelta ylös Hämeen linnaan tätä tietä pitkin.