Tutkija: Lohia tappava epidemia mahdollinen Tornionjoella

Osan Tornionjoen lohikuolemista aiheuttaa ihotauti UDN. Näin arvioidaan Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa. Ruotsissa tauti on vasta todettu kahdesta tänä kesänä saadusta lohinäytteestä. Tuhansien lohien kuolemiin on Eviran mukaan myös muita syitä.

luonto
Ihovaurioinen, lohi Tornionjoesta.
Luonnonvarakeskuksen vaelluspoikaspyydykseen kesällä 2015 jääneellä lohella on näkyvissä selviä vaurioita suomupeitteessä ja nahkassa. Päässä ja pyrstöevässä olevissa vauriokohdissa on jo näkyvissä vesihomeinfektio. Lisäksi pyrstön tyvellä oleva viiltohaava oli tulehtunut. Ville Vähä / Luke

Suomen puolella Tornionjoella on havaittu 1000–2000 kuollutta aikuista lohta viime ja tänä kesänä. Luku perustuu Lapin ELY-keskukselle tehtyihin ilmoituksiin. Kalakuolemat ovat herättäneet huolta ja arvailuja syistä Tornionjoen vesistön varrella Suomessa ja Ruotsissa.

Kuolleista lohista on saatu näytteitä kuolinsyyn selvittämiseen huomattavan vähän. Ruotsissa Valtion eläinlääketieteen laitos SVA (Statens veterinärmedicinska anstalt) on tänä kesänä tutkinut neljä lohta. Suomen Evira on saanut yhden ainoan lohen tutkittavaksi tänä kesänä.

Viime kesänä Evira arvioi lohikuolemien aiheutuneen pyydysten ja hylkeiden aiheuttamista ihovaurioista seuranneesta sieni- tai bakteeri-infektiosta. Myös UDN-tautia epäiltiin jo viime kesänä, mutta näyttöä siitä ei saatu.

Maanantaina Ruotsin SVA vahvisti tehneensä kahdesta tänä kesänä tutkittavaksi saadusta lohesta UDN -tautiin viittaavat löydökset. SVA sai asiaan vahvistuksen myös Norjan vastaavalta eläinlääkintäviranomaiselta.

Tautia on havaittu tänä kesänä myös Venäjällä, Kuolan niemimaan Atlanttiin laskevissa lohijoissa.

Taudin syytä ei tiedetä

Eviran erikoistutkija Perttu Koski pitää Ruotsin tulosten perusteella varmana, että UDN on syynä osaan lohikuolemista.

– Todennäköisesti kyse on useammasta tekijästä, mutta UDN on varmaan siellä joukossa mukana, arvioi Koski.

UDN on lohen ihotauti, jota ilmenee merestä jokiin nousevilla aikuisilla lohilla. Nimi tulee englannista: Ulcerative Dermal Necrosis. Taudilla ei ole suomenkelistä nimeä. Taudin aiheuttajaa ei Kosken mukaan tiedetä.

– Aiheuttaja on jokseenkin täydellinen mysteeri edelleen, mutta voi välillä aiheuttaa isojakin kuolleisuuksia näissä kaloissa. Myöskään siitä ei ole varmaa tietoa miten tauti tarttuu.

Tauti on tunnistettu epidemiana jo 1800-luvulla Brittein saarilla. 1960-luvulla se oli epidemiana Irlannissa ja Iso-Britanniassa ja 60–70 lukujen taitteessa myös Itämeren puolella.

Erikoistutkija Koski pitää UDN-epidemiaa mahdollisena myös Tornionjoella.

– Kyllähän se on hyvin mahdollista ja jonkinlainen epidemia siellä jo onkin. Semmoinen havainto on, kirjallisuuden mukaan että usein tämä sitten viiden kuuden vuoden kuluttua häviää, mutta se saattaa joitain vuosia kestää tietyssä joessa.

Kosken mukaan ensi kesänä Eviran on tarkoitus valmistautua näytteenottoon kalastajien avulla Tornionjoella. Näytekalat pitää saada tutkittavaksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin muut infektiot tai mädäntyminen ovat turmelleet niin että UDN-diagnoosin arvioiminen on mahdotonta.