Andrew Lloyd Webberin haamu valvoo Oopperan kummitusta – Kansallisoopperan piti tarkistuttaa maskitkin Lontoossa

Menestysmusikaalien esitysoikeudet ovat kiven takana. Suosituin kaikista, Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus, on ollut Suomessa vain haave, kunnes Kansallisoopperaa onnisti. Alkoi ennenkokematon sopimusrumba, kun pienimmätkin asiat piti hyväksyttää Webberin tuotantoyhtiöllä.

musiikki
Ville Rusanen kummituksen roolissa.
Ville Rusanen kummituksen roolissa.Perttu Saksa / Suomen Kansallisooppera

– Tweed-sohvalla käytiin juomassa teetä ja vakuuttamassa, että Kansallisooppera on tarpeeksi korkeatasoinen talo toteuttamaan _Oopperan kummitus, _muistelee Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi vierailua Lontoossa.

Maailman tuottoisimman musikaalin saaminen Suomeen ei ollut läpihuutojuttu. Tuotantoyhtiö Really Useful Group valvoo tarkkaan, kuka saa esittääkseen säveltäjä Andrew Lloyd Webberin teoksia. Kansallisoopperan näytöt riittivät ja _Oopperan kummituksen _tutun synkeät sävelet kajahtavat ilmoille perjantaista alkaen.

Yhteydenpito Lontooseen ei loppunut tähän. Hyvin moni asia hyväksytettiin tuotantoyhtiössä ennen toteutusta.

– Kummituksen maski ei saa olla samanlainen kuin alkuperäisversiossa. Julisteiden ja ohjelmalehtisten fonttityyppi tarkastettiin. Moni visuaalinen asia määrättiin sopimusnivaskassa, joka on kolme kertaa paksumpi kuin normaalisti, sanoo Paasikivi.

Tuotantoyhtiö tarkasti myös muun muassa lavasteet sekä musikaalin miehityksen.

– Pääroolit hyväksytettiin Lontoossa. Ehdotuksemme meni läpi.

Christinen pääroolin laulavat vierailevat tähdet, ruotsalainen Sofie Asplund ja virolainen Hanna-Liina Vösa.

– Roolissa liikutaan kahden genren välimaastossa. Pitää hallita sekä musikaalityyli että klassinen tekniikka, kuten Sarah Brightman alkuperäisversiossa. Parhaat löytyivät muualta kuin Suomesta. Toisaalta olen iloinen, että molemmat miespääosan eli Phantomin roolin esittäjät ovat omasta talosta, selittää Paasikivi.

West Endiä isompi Oopperan kummitus

Kansallisoopperassa nähdään hieman erilainen Oopperan kummitus kuin alkuperäisnäyttämöllä Lontoon West Endissä. Tuotantoyhtiö on tämän vuoden ajan myöntänyt oikeuksia uusien tuotantojen tekemiseen. Kansallisooppera sai oikeuden viidentenä talona.

– Visuaalinen suunnittelu ja näyttämöratkaisut on tehty tähän taloon sopiviksi. Kansallisoopperan lava on paljon suurempi kuin West Endissä. Mittasuhteet täytyi huomioida lavastuksessa, jotta sekä intiimit hetket että suuret näyttämökuvat toimivat. Lavastaja Teppo Järvinen on mielestäni onnistunut hyvin, sanoo ohjaaja Tiina Puumalainen.

Lavasteet vaihtuvatkin tiuhaan. Kaikkiaan _Oopperan kummituksessa _erilaisia näyttämökuvia on parikymmentä.

– Musikaali on laji, jossa katsoja odottaa joka kohtaukseen uutta nähtävää. Wau-efektejä pitää olla. Jos lavalla on parhaimmillaan 70 esiintyjää, rehkii vähintään saman verran ihmisiä näkymättömissä, kulisseissa, huomauttaa Puumalainen.

Täysin vapaita käsiä ei ohjaaja Puumalainenkaan saanut.

– Musiikkiin ja tarinaan en olisi saanut kajota. Esimerkiksi teoksen siirtäminen vuosisadan vaihteen Pariisista nykypäivään tuskin olisi saanut tuotantoyhtiön hyväksyntää.

Musikaalilla maksetaan avantgarde-tuotanto

Menestysmusikaalin esitysoikeuksien saaminen ei ole halpaa lystiä. Laatuvaatimusten ohella hittien tuloa Suomeen onkin hidastanut raha. Esitysoikeuksien haltijalle maksetaan prosenttiosuus lipputuloista, ulkomaisten suosikkien kohdalla jopa viidennes. Päälle tulevat tuotantokustannukset, jotka Oopperan kummituksen kaltaisissa suurproduktioissa eivät ole aivan pieniä. Kaikkiaan hittimusikaalin hinta voi olla niin korkea, etteivät edes loppuunmyydyt katsomot takaa taloudellista voittoa.

Kansallisooppera ei paljasta Oopperan kummituksen hintaa, mutta vakuuttaa, että tulos jää voitolliseksi, jos yleisö löytää paikalle.

– Pidämme huolen, että tällainen musikaali tukee muita tuotantoja. Ehkä meillä on Oopperan kummituksen ansiosta mahdollisuus tehdä hieman avantgardimpaa repertuaaria, arvioi taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Kansallisoopperan edellisestä musikaalista, S_weeney Toddista_, on jo lähes 20 vuotta. Musikaalin paluu ei Paasikiven mukaan merkitse suunnanmuutosta oopperan ohjelmistopolitiikassa.

– Halusin juuri Oopperan kummituksen, koska se sopii miestäni parhaiten oopperalavalle. Toisaalta tämän tyyppistä repertuaaria on toivottu paljon. Meille on tärkeää, että suomalaiset kokevat Kansallisoopperan kaikkien teatteriksi.

Musikaalin syyskauden näytökset on myyty loppuun. Kevätkauden liput tulivat myyntiin pari viikkoa sitten ja niistäkin valtaosa on jo myyty.