Ihminen luottaa tunteeseen, tiede järkeen

Tietoa on tarjolla paljon, mutta silti omat kokemukset ajavat usein tieteen ohi. Se on inhimillistä, kuten ryhmän painekin.

Tapani Riekki ja Jaakko Kuorikoski
Tutkijatohtori Tapani Riekki ja professori (ma) Jaakko Kuorikoski Helsingin yliopistosta pohtivat aamu-tv:ssä, miksi monet ihmiset eivät hyväksy asioita, joista tiedemaailmassa vallitsee yhteisymmärrys.

Tietoa on tällä hetkellä saatavilla enemmän ja helpommin kuin koskaan aiemmin. Vaikka tiede on lähes aukottomasti todistanut monia asioita, riittää kaikille teorioille epäilijänsä. Tiedon tulvassa moni poimii vain omaa näkemystään tukevat todisteet.

– Me kuvittelemme olevamme hyvin rationaalisia, mutta jos katsotaan psykologista tutkimusta, näin ei ihan ole. Aika monesti näyttäisi menevän niin, että intuitio vie ja analyyttinen ajattelu vikisee, kertoo Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkijatohtori Tapani Riekki.

Hänen kollegansa, käytännöllisen filosofian oppiaineen professori (ma) Jaakko Kuorikoski muistuttaa, että tiede ei ole yhden ihmisen mielipide.

– Kyseessä ei ole vastakkainasettelu, jossa kansa on tyhmää ja yksittäinen tiedemies viisas. Tieteen yhteisö on organisoitunut niin, että epäily ja jatkuva metodien tarkastelu johtaa siihen, että tieto on luotettavampaa.

Riekin mukaan vastaavanlainen yhteisöllinen tarkastelu ei ole mukana yksityishenkilön arjessa.

– Salaliittoteoriat kyseenalaistavat kaiken, paitsi oman totuuden. Sillä tavoin vahvistetaan sitä, mitä tiedetään jo valmiiiksi, Riekki kertoo.

Oma kokemus tieteen yli

Ihmiset painottavat voimakkaasti yksittäisiä arkipäiväisiä kokemuksiaan. Myös läheisten ja itselle tärkeiden ihmisten kokemukset menevät tilastojen edelle. Kokemukset ovat meille merkityksellisiä, mutta eivät välttämättä edusta koko totuutta.

Tapani Riekki kertoo klassikkoesimerkin:

– Kun on luminen talvi, ilmastomuutosta ei ole, ja kun on lauhaa, sitten se taas on, hän hymähtää.

Kuorikosken mukaan ihminen uskoo helpoiten sellaisiin asioihin, joiden syyt ja seuraukset on helppo nähdä.

– Esimerkiksi rokottaessa emme näe siinä hetkessä sitä hyvää, mitä siinä seuraa. Laitamme asioita helposti lokeroihin, ajattelemme mustavalkoisesti. Jos yhdessä rokotteessa on ollut haittoja, leimaamme kaikki rokotteet, hän sanoo.

– Jos mietitään vaikka Amerikassa, missä evoluutiokeskustelu on paljon pinnalla, niin siellä se on ennen kaikkea uskonnollinen oikeisto, joka sitä vastustaa. Ja siellä varmaan ryhmäpaine korostuu hirveän paljon, Kuorikoski jatkaa.

Yksilön on helppo vetäytyä vastuusta

Tieteellistä tietoa tarkastellaan siis usein oman kokemuksen kautta. Jos ristiriitaa omiin kokemuksiin syntyy, valitaan mieluummin oma kokemus.

– On raskasta ajatella, että omilla päätöksillä voisi olla ikäviä seurauksia, Kuorikoski sanoo.

Riekki kertoo tutkimuksesta, jossa ihmisiä pyydettiin etsimään tietoa. Tutkimukseen osallistuneet hakivat muutaman artikkelin, ja jos he sattuivat olemaan samaa mieltä artikkeleiden kanssa, he kokivat tietävänsä aiheesta riittävästi.

– Tieteessä ajatellaan, että mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän itse asiassa tiedät. Mutta arjessa pienikin tieto voi tuoda varmuuden, jos ei tunne koko kenttää, Riekki muistuttaa.