Koululaisen ruoka-aika hupenee jonottaessa – puolet ruokailijoista jää nälkäiseksi

Maukasta perusruokaa, lisää aikaa ruokailulle. Tässä yleisimmät toiveet kun tuhat koululaista kertoi nettipaneelissa toivomuksiaan kouluruokailun toteuttamisesta. Kouluruokailu saa yleisarvosanakseen kahdeksan miinus.

Kotimaa
Kuvassa lapsia jonottamassa kouluruokaa
Ritva Karhula / Yle

Tuore kouluruokatutkimus kertoo miten koululaiset kokevat kouluruokailun toteutumisen. Oppilaat antavat kouluruokailulle kouluarvosanan 7,43. Parhaan arvion antavat 1–3-luokkalaiset alakoululaiset (7,93) ja heikoimman yläkoululaiset (7,26) ja lukiolaiset (7,35).

Lähes kaikki vastanneet pitivät tärkeänä, että ruokailuun on riittävästi aikaa. Vain neljä kymmenestä koululaisesta kokee, että heillä on nyt riittävästi aikaa syödä.

Pahimmillaan aikaa saattaa jäädä varsinaiselle ruokailulle vain 15 minuuttia.

Jonottaminen koulun ruokalassa vie helposti leijonanosan ruokailuun varatusta ajasta.

Riittävä ruokailuaika korostuu etenkin tyttöjen kohdalla. Tytöille on poikia tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, samoin kuin se, että ruoka on terveellistä ja ruoka on kauniisti tarjolla.

– Jonottaminen koulun ruokalassa vie helposti leijonanosan ruokailuun varatusta ajasta. Pitkät jonot tekevät ruokailutilanteesta rauhattoman ja epämukavan, kertoo Tuija Wikström, tutkimuksen toteuttaneen Evidens Oy:n toimitusjohtaja.

Makaronilaatikko pitää pintansa

Kuusi kymmenestä vastaajasta piti oman koulunsa tarjoaman ruoan mausta. Erikoisuuksia ja eksoottisia makuelämyksiä ei juuri kaivata, vaan kunnollista arkiruokaa – vähemmän eineksiä ja "laitosruokaa".

Vain 51 prosenttia vastanneista koki, että ruokaa saa riittävästi.

Koko Suomessa jauhelihamakaronilaatikko on koululaisten lempiruokien listalla kahden kärjessä. Myös lihapullat, lasagne ja uunimakkara ovat kymmenen lempiruoan joukossa. Poikien lempiruokaa ovat erityisesti lihapullat, tyttöjen puolestaan täytetyt tortillat ja pinaattiletut.

Kalapuikot ja pinaattiletut nousivat kärkiviisikkoon pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, mutta muualla Suomessa niiden suosio ei ole niin suurta. Uunimakkara ja lasagne puolestaan eivät ole edellämainittujen alueiden kirkkaimmassa suosiossa, kun taas muu Suomi nostaa ne parhaimmistoon.

Alakoulussa kaivataan vuorovaikutusta; opiskelijoita harmittaa jonotus

Harvempi kuin kuusi kymmenestä koululaisesta koki, ettei ruokalassa ole meluisaa ja että ruokala on yleisesti viihtyisä. Meluisuuteen ja epäviihtyisyyteen oli erityisesti kiinnittänyt huomiota 14 prosenttia.

Oppilaat haluavat tuntea olevansa tervetulleita ruokalaan ja toivovat parempaa vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa. Nyt koululaisista vain hieman useampi kuin joka toinen kokee kouluruokailun mukavana hetkenä.

86 prosenttia koululaisista pitää tärkeänä, että kouluruokalassa on ystävällinen ja jutteleva henkilökunta. Nyt vain 24 prosenttia koululaisista kokee henkilökunnan täyttävän nämä toiveet.

Eri oppilasryhmien vastauksissa painottuvat erilaiset asiat. Alakoululaiset arvostavat sitä, että henkilökunta on ystävällistä ja tulee juttelemaan. Tärkeää on, että ruokaillessa voi jutella myös kavereiden kanssa.

– Erityisesti alakoululaisille on tärkeää olla tervetullut, ja että saa syödä omien kavereiden kanssa, ja ettei ole turhan meluisaa, Wikström kertoo.

Yläkoululaisten ja lukiolaisten vastauksissa korostuvat puolestaan merkittävimpinä jonotuksen sujuvuus, ruokailutilan viihtyisyys sekä riittävä ja terveellinen ruoka. Mausteita kaivataan tarjolle. Lukiolaisten vastauksissa korostuu edellisten lisäksi myös ruokalistan esilläolo.

Maksutonta kouluruokaa kohta 70 vuotta

Kaikille maksuton kouluruokailu on suomalainen innovaatio, jota on tarjottu vuodesta 1948 lähtien. Vielä 1950- ja 60-luvuilla kouluruoka oli yksinkertaista ja yksipuolista: pitkälti puuroa, velliä ja hernekeittoa.

Opetushallituksen mukaan hyvään kouluateriaan kuuluu nykyään lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan.

Tutkimuksen tilaaja Fazer valmistaa kouluruokaa yli 80 koulussa eri puolilla Suomea. Yritys valmistaa tarjottavaksi yli 10 000 kouluateriaa päivässä, joka tarkoittaa suunnilleen kahta miljoonaa ateriaa vuosittain. Koululaisten palaute otetaan vakavasti.

– Otamme tehtäväksemme tuoda suomalainen kouluruokailu 2010-luvulle. Lähdemme kehittämään kouluruokailua yhdessä koulujen ja oppilaiden kanssa, kertoo Jaana Korhola, Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja.

Ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja kouluruoan odotetaan seuraavan aikaa.

Tutkimusyhtiö Evidens Oy tutki Fazerin toimeksiannosta touko-kesäkuussa 2015 minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Nettipaneelikyselyyn vastasi yhteensä 1 000 suomalaista 7–17-vuotiasta koululaista eri puolilta Suomea.

– Ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja kouluruoan odotetaan seuraavan aikaa. Monet oppilaat eivät syö koulussa, ja heidän osuutensa on kasvussa, Korhola pahoittelee.

Mikä voisi muuttaa tilanteen? Keinoja on alettu jo miettiä.

– Tuomme kouluruokaan enemmän makua ja väriä suunnittelemalla ruokalistoja yhteistyössä oppilaiden ja kotitalousopetuksen kanssa, vakuuttaa Korhola.

– Tavoitteena on myös karsia lisäaineita kouluruoassa ja panostaa kouluruokaloiden viihtyisyyteen.