Hyppää sisältöön

Koulutukseen tulossa lisää rahaa – ammattiopiskelijat yrmeinä: "Kuin avohaavaan yritettäisiin laittaa laastaria"

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät varautuvat rajuihin leikkauksiin. Hallitus tavoittelee entistä tehokkaampaa ja joustavampaa koulutusjärjestelmää. Hallituksen säästöt herättävät epätietoisuutta esimerkiksi opiskelijoissa.

Johanna Mäkiniemi opastaa opiskelijoita opetuskeittiössä. Kuva: Kati Siponmaa / Yle

Ammatillisen koulutuksen lähivuodet kuluvat toiminnan ja rakenteiden uusimisessa.

Hallitusohjelmassa (siirryt toiseen palveluun)on kirjattu, että toisen asteen koulutuksen rahoituksesta säästetään 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Lisäksi investointien takuukorotusjärjestelmästä otetaan 39 miljoonaa euroa.

Hallitus haluaa uudistaa koulutuksen rahoitusta ja rakenteita, mutta huolehtia myös alueellisesti kattavasta koulutuksesta.

– Haasteena on entistä vähemmällä rahalla saada nykyistä joustavampaa ja työelämälähtöisempää toimintaa. Kaiken perustana on oppijan tarve osaamiseen, sanoo ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Opiskelijajärjestö SAKKI ry:n johdossa hallituksen toimia ei nähdä yhtä positiivisessa valossa, vaan leikkauksia pidetään heitteille jättönä.

–  Leikkaussummat ovat suuria, mutta kohdentamisesta ei ole meillä tietoa. Kentällä on paljon epätietoisuutta, sanoo Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton  SAKKI ry:n puheenjohtaja Musa Jallow.

Jallowin mukaan monet koulutuksen järjestäjät ovat alkaneet lakkauttaa toimipisteitä ja jotkut sulkevat oppilaitoksia.

– Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tarjonta supistuu. Nuori joutuu jatkossa yhä useammin muuttamaan esimerkiksi kasvukeskuksiin opintojen perässä.

Kouvola etsii miljoonasäästöjä

Kouvolan seudun ammattioppilaitoksessa KSAO:ssa muutostarve on myös tuttu. Rehtori Timo Ollin mukaan tavoitteena on karsia noin 30 000 neliötä ja noin kolmen miljoonan kustannukset pois.

– Rahaa olisi saatava opetukseen ja toisaalta meillä on myös investointeja lähdössä liikkeelle.

Rehtorin pöydällä syntyy selvitys vaihtoehdoista perjantaihin mennessä. Jatkosta päättävät poliitikot.

– Rahat ovat tällä hetkellä lopussa. Esimerkiksi vain välttämättömimmät hankitaan ja varusteita lainataan vaikka muista yksiköistä, kuvaa KSAO:n rehtori Timo Olli.

Opiskelijat eivät odota suurta pottia

Hallitus on ilmoittanut, että se panostaa kärkihankkeisiinsa kuten osaamiseen ja koulutukseen vuosina 2016-2018 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisätietoa on luvassa näillä näkymin perjantaina.

– Emme odota, että siitä hirveän suurta pottia ammatilliseen koulutukseen tulisi. Järeämpiä toimenpiteitä pitäisi tulla, jotta tätä leikkauspuolta voisi keventää. On kuin avohaavaan yritettäisiin laittaa laastaria, pohtii SAKKI ry:n puheenjohtaja Musa Jallow.

Opiskelijajärjestön johtajakin myöntää toki, ettei ammatillinen koulutuskenttä selviä ilman muutosta.

–  Tarjontaa pitäisi kohdentaa  nykyistä paremmin. Nyt paikkoja on jossain enemmän kuin opiskelijoita tulossa ja päinvastoin.

Suuret keskukset kuten Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu vetävät Jallowin mukaan opiskelijoita ja paikoin on pula opiskelupaikoista.

– Sosiaali- ja terveysala näyttää jatkossakin tarjoavan töitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Alan opiskelu kiinnostaa myös nuoria, tietää Jallow.

Leikkausnäkymistä huolimatta oppilasjärjestön johdossa riittää uskoa tulevaisuuteen.

– Nuoret haluavat opiskella ja oppia uutta sekä henkilökunta haluaa opettaa. Myös esimerkiksi taidealalla ja luovalla alalla yleisemminkin on mahdollisuuksia, vaikka työllisyysnäkymät eivät hyviä olekaan. Esimerkiksi yrittäjyyden kautta voi itse luoda uutta, päättää SAKKI ry:n puheenjohtaja Musa Jallow.