Koe uusi yle.fi

Miksi kansalaisten hätäviestijärjestelmä ei koskaan toteutunut?

Televisiossa ja radiossa kansalaisia varoitetaan hätäviestillä esimerkiksi karhusta ja kaasuvuodosta. Suunnitelma hädän hetkellä koko kansalle lähettävistä tekstiviesteistä ei toteutunut. Miten näin pääsi käymään?

Kotimaa
Hätäviesti
Yle Uutisgrafiikka

Hätätilanteessa kansalaisten täytyy saada tietoa lastentarhan nurkalla väijyvästä suurpedosta, kaasuvuodosta tai liikenneonnettomuudesta. Tällä hetkellä viranomaiset lähettävät hätäkeskuksen kautta vaaratiedotteen Yleisradiolle. Yle välittää vaaratiedotteen radio- ja tv-kanavilleen ja kaupallisille radioasemille.

– Alkuhankaluuksien jälkeen järjestelmä on alkanut toimia, sanoo sisäministeriön valmiuspäällikkö Janne Koivukoski.

Järjestelmän alkuvaiheissa sattui ylilyöntejä, joissa paikallisen suurpedon ilmaantuminen levisi radion lisäksi jokaiseen televisioruutuun Inaria ja Hankoa myöten. Kesäkuun alusta lähtien vaaratilanteista on varoitettu radiossa alueellisesti.

Operaattorit vastustavat maksuttomia palveluja

Esimerkiksi Yhdysvalloissa hätäkeskus välittää tekstiviestejä myös kännykkään. Kännykän ruudulla voi vilkkua tieto suuresta metsäpalosta. Suomessa massatekstiviestijärjestelmä ei ole lyönyt itseään läpi.

Yksi syy siihen on kännykkäoperaattoreiden nihkeys maksuttomiin palveluihin: viranomaiset eivät olisi valmiita maksamaan viesteistä, joten viesteistä ei tule operaattoreille rahaa.

Yhdysvalloissa operaattoreiden toimilupaehtoihin kuuluu velvollisuus välittää hätätiedotteita. Suomessa tälläista ehtoa ei ole. Ja miksi tehdä sellaista, mistä ei makseta?

Hidas järjestelmä

Massatekstiviestijärjestelmän ongelmana olisi, yllättävää kyllä, myös hitaus. Oletetaan, että Uudellamaalla tapahtuisi kaasuvuoto. Nopea laskutoimitus kertoo, että alueella on kaksi miljoonaa kännykkäliittymää. Valmiuspäällikkö Janne Koivukoski arvioi, että viestin lähettäminen kahteen miljoonaan kännykkään kestäisi pahimmillaan parikin tuntia.

– Sittenkään viesti ei välttämättä tavoittaisi kaikkia. Esimerkiksi osa vanhuksista ei välttämättä osaa avata tekstiviestejä eikä reagoida niihin, sanoo Koivukoski.

Ongelmana on myös järjestelmän rahoitus. Nykyisessä taloustilanteessa vain todellinen hurjapää ryhtyisi ehdottamaan valtiolle uusia menoja.