Tursuileeko komposti koinsyömiä omenoita? – Älä heitä omppuja hukkaan vaan mehusta ne

Pihlajanmarjakoi on herkutellut omenasadolla koko maassa tänä vuonna, ja moni tuskailee kun sato menee hukkaan. Koinsyömistäkin omenoista voi kuitenkin mainiosti tehdä mehua.

luonto
Pihlajanmarjakoin toukkia omenassa
Olavi Kietäväinen

Pihlajanmarjakoin syömät omenat ovat monelle tänä syksynä todellinen riesa. Koi on kaivertanut omenan täyteen ruskeita reikiä ja kaiken kukkuraksi omenan sisällä köllöttelee edelleen pulleita toukkia. Moni on rahdannut omenoitaan laatikkokaupalla kompostiin, mutta niitä ei ole pakko heittää menemään.

– Koinsyömät omenat voi mehustaa. Vaikka ne eivät näytä kauniilta, niin kyllä niistä mehua lähtee. Nyt varsinkin kun tulee vielä vähän vettä ja omenat saavat kokoa, niistä irtoaa hyvin mehua. Maahan tippuneet ja tummuneet omenat pitää heittää tottakai kompostiin, mutta jos omena on koin reikiä lukuunottamatta ehjä, niin siitä voi hyvin laittaa mehua, kangasniemeläisen Vavesaaren mehuaseman yrittäjä Taina Laitinen sanoo.

Mehustamossa omenat menevät tiukan puristusprässin ja liinojen läpi, ja lopuksi mehu vielä pastöroidaan, jolloin se kuumennetaan 82-asteiseksi.

– Mehussa ei aivan varmasti sen jälkeen ui yksikään toukka. Kuumennuksessa kaikki pöpöt kuolevat ja se takaa juotavuuden mehulle, Laitinen sanoo.

Toukat puristuvat mehuun, mutta se ei haittaa

Pihlajanmarjakoin toukkia omenassa
Olavi Kietäväinen

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran elintarvikehygieniayksikön ylitarkastaja Annika Pihlajasaari vahvistaa, että kuumennettua mehua on turvallista juoda.

– Kuumennuksen jälkeen siinä ei ole mikrobiologisia ongelmia. Jokainen voi sitten miettiä etooko itseä se, että mehussa on mukana toukkia vai ei, Pihlajasaari toteaa.

Laitinen myöntää, että mehuasemallakin toukat puristuvat mehun sekaan, mutta hän ei pidä sitä ongelmana.

Samalla tavalla viinimarjamehuja tehdessä sekaan menee lehtiä ja oksan rankoja ja aivan varmasti myös toukkia.

Taina Laitinen, Vavesaaren mehuaseman yrittäjä

– Samalla tavalla viinimarjamehuja tehdessä sekaan menee lehtiä ja oksan rankoja ja aivan varmasti myös toukkia. Kaikki jää liinoihin ja menee siivilöitten läpi, eikä mehuun jää mitään erikoista. Ja se maistuu ihan normaalille mehulle.

Kotonakin mehustaminen onnistuu

Mehuasemia on Suomessa tänä päivänä harvassa, ja voi olla, että oman omenapuun juurelta voi joutua kuskaamaan satoa mehustettavaksi helposti sata kilometriä. Esimerkiksi Kangasniemelle omenoita tuodaan ympäri maakuntaa. Mehustaminen onnistuu onneksi myös kotona, joskin se voi olla työlästä, jos omenoita on kymmeniä kiloja. Aina voi kuitenkin mehustaa omenoista vain osan.

– Käytännössä kotona mehustamiseen on kaksi tapaa. Ensimmäinen on tehdä mehua tuoremehulingolla. Lingon mukana tulee käyttöohjeet. Tuoremehulingossa ongelmana on se, että omenassa on paljon kuorta, joten sakkaa tulee paljon ja lingon sihtiä pitää tyhjentää usein. Tuoremehulingolla voi tehdä pieniä määriä mehua, Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten asiantuntija Marja Niskanen sanoo.

– Toinen tapa on tehdä mehua mehumaijalla samalla tavalla kuin viinimarjoista. Mehusaanto on kuitenkin pieni.

Kaupoissa on myös mehupuristimia. Omenat pilkotaan ja niistä puristetaan mehu pois. Olipa tapa mikä hyvänsä, on tärkeää pastöroida mehu ennen käyttöä.

– Mehu käytetään 80-asteessa eli mehu on hyvää kun se höyryää, mutta ei kiehu. Mehun voi pullottaa lasipulloon ja laittaa siihen tiiviin kumikorkin, jolloin mehu säilyy seuraavaan satokauteen saakka. Muussa tapauksessa mehu pitää pakastaa. Kun mehun ottaa käyttöön, se ei ei säily kauan vaan alkaa nopeasti käydä, Niskanen neuvoo.