Tohmajärvi saavuttanut tavoitteensa Attendon avulla

Tohmajärven kunnanjohtaja näyttää varovaista vihreää valoa Siun sotelle ja uudelle kuntayhtymälle. Kunta ei myöskään kauhistele sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista. Julkisen ja yksityisen puolen parhaiden käytäntöjen löytäminen toisi kaivattuja säästöjä kuntien sote-kuluihin, kunnanjohtaja Olli Riikonen arvioi.

kuntapolitiikka
Kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Heikki Haapalainen / Yle

Noin 4 800 asukkaan Tohmajärvi ulkoisti sote-palvelunsa vuonna 2013. Ulkoistus näyttää olleen toimiva vaihtoehto pienelle kunnalle.

– Tohmajärvellä on siinä mielessä hyvä tilanne, että olemme pääsääntöisesti tyytyväisiä omiin ulkoistusratkaisuhin, ja Attendon tuottamiin palveluihin. Erityisesti ilahduttavat kustannussäästöt, joita tällä ratkaisulla on saatu, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kertoo.

– Lääkäripalvelut on saatu toimimaan kohtuullisen hyvin ja kunta on säilyttänyt itsenäisyytensä, Riikonen tiivistää.

Selustatukea sote-palvelujen ulkoistukselle Tohmajärvi joutui hakemaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, kun valtioneuvosto koetti pakottaa Tohmajärven sote-yhteistyöhön Kiteen kanssa.

Pohjois-Karjala etulinjassa pilotiksi?

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen näkee Siun sotessa hyviä mahdollisuuksia myös pienille kunnille.

– Pohjois-Karjalan näkökulmasta voisi joka tapauksessa olla etu, että ollaan niin sanotusti etulinjassa etenemässä, eikä odoteta mitä valtio sanelee.

– Pohjois-Karjalaa pienempiä sote-alueita ei varmasti tule, mutta etunojalla voimme kenties vaikuttaa siihen, että maakuntamme saa kuitenkin oman sote-alueen, emmekä löydä itseämme esimerkiksi isomman maakunnan kyljestä tasapainoilemasta, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen pohtii.

Lähipalvelut halutaan säilyttää

Myös ministeriöiden suunnalta Pohjois-Karjalan Siun sote-ponnisteluille on näytetty vihreää valoa. Riikonen näkee, että ratkaisuja on syytä tehdä vetkuttelematta, ja päästä samalla kenties tietynlaiseen pilotin asemaan.

Nyt olisi oiva hetki etsiä kunnallisten ja yksityisten toimintamallien parhaat puolet ja katsoa, miten niitä voitaisiin yhdistää sekä palvelun laadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Olli Riikonen

– Olipa malli mikä hyvänsä, täytyy kuitenkin lähteä siitä näkökulmasta, että lähipalvelut turvataan myös pienissä kunnissa. Lääkäriin on päästävä tarvitsematta reissata maakuntaa ristiin rastiin, ja myös vanhusten hoito on turvattava heidän omassa kotikunnassaan, Riikonen toteaa.

Palveluiden yhtenäistämistä joudutaan lähivuosina eri kuntien välillä joka tapauksessa tekemään. Resursseja on jaettu kovin eri tavoin eri kunnissa.

– Nyt on hyvä kohta pohtia myös sitä, miten palveluita jatkossa hankitaan. Jatketaanko kuntakohtaista ja maakunta-kohtaista kilpailuttamista, vai siirtyisimmekö enemmän asiakaslähtöiseen valintaan, eli palvelusetelijärjestelmään. Siinä varmasti on sellaista muutoksen tarvetta, Olli Riikonen miettii.