Sami kehottaa päänsisäisiä ääniä kuulevia tulemaan kaapista

Sami Juntunen on kuullut ääniä yli kaksikymmentä vuotta. Väärinymmärrettynä hän joutui mielisairaalahoitoon äänten jyllätessä pään sisällä. Suomen Moniääniset ry:n mukaan jopa joka kymmenes ihminen kuulee joskus ääniä.

Kotimaa
Sami Juntunen on oppinut elämään äänten kanssa.
Sami Juntunen on kuullut ääniä päänsä sisällä yli kaksikymmentä vuotta. Hän on oppinut elämään äänien kanssa.Vihtori Koskinen / Yle

Sami Juntunen, 36, alkoi kuulla ääniä päänsä sisällä yläasteikäisenä. Hän uskoo pään sisäisten äänien alkaneen pitkään jatkuneen koulukiusaamisen seurauksena.

– Olen viimein löytänyt tasapainon äänten kanssa. Äänet ovat nykyään usein kannustavia ja rohkaisevia. Äänten kanssa pystyy jopa keskustelemaan omista tunteista. Se on tärkeä elementti nykyään.

Äänten hyväksyminen ja niiden kanssa elämään oppiminen vei kuitenkin vuosia.

– Ensimmäiset kolme vuotta olivat kauheaa aikaa, koska kuulin ääniä tauotta. Äänten kanssa oppii tulemaan toimeen. Toisilla se vie kauemmin aikaa ja toisilla vähän vähemmän.

Ääniä päässä päivittäin

Päänsisäisten äänten kuuleminen on edelleen osa Juntusen jokapäiväistä elämää. Erilaisten hallintakeinojen avulla äänistä on kuitenkin tullut vähemmän häiritseviä.

– Jos kuulen ääniä, laitan korvanapit korviin ja kuuntelen musiikkia. Sillä tavalla saan siirrettyä äänten kuulemista niin, että käsittelen tunteeni äänten kanssa yksin kotona. Silloin en ole häiriöksi muille, enkä herätä liikaa huomiota.

Ääniä päänsä sisällä kuulevaa ei ole aina ymmärretty. Oikeanlaisen tuen ja avun saaminen ei ole aina ollut sitä mitä sen olisi Juntusen mukaan pitänyt olla.

– Olen joutunut mielisairaalaan sen vuoksi, että kuulin ääniä. Vielä kymmenen vuotta sitten äänten kuuleminen oli tabu, mutta nyt tabu on onneksi alkanut rikkoontua.

Juntunen kertoo asioidensa olevan nykyään hyvin. Hän on eläkkeellä, mutta kertoo olevansa toiveikas työelämään paluun suhteen.

Päivät kuluvat muun muassa Suomen Moniääniset ry:ssä, jossa hän työskentelee vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana. Hän kertoo oman esimerkkinsä rohkaisseen monia ihmisiä kertomaan muille päänsisäisistä äänistä.

Kymmenesosa ihmisistä kuulee ääniä

Suomen Moniääniset ry:n toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri uskoo, että noin kymmenen prosenttia ihmisistä kuulee ääniä. Useimmiten ne ovat ohimeneviä välähdyksiä.

– Suurin osa kuulee sellaisia ääniä, mitä itsekin kuulen, että esimerkiksi puhelin soi, vaikkei se oikeasti soinutkaan, tai joku huutaa kadulla nimeäsi.

– Se on pieni joukko kymmenestä prosentista, joilla äänet ovat niin häiritseviä, että he tarvitsevat siihen tukea ja apua.

Sitä voi kuitenkin Roihujuuren mukaan vain arvailla, kuinka paljon ääniä kuulevia ihmisiä oikeasti on. Hän arvioi, että piilossa pysytteleviä, mutta ääniä kuulevia ihmisiä on paljon.

Roihuvuoren mukaan äänten kuulemiseen liittyy edelleen leimautumisen pelko.

– Valitettavan usein asia tulee esille vasta sitten, kun ihminen on eristäytynyt ja ajautunut psyykkisesti todella huonoon kuntoon. Ainoa vaihtoehto siinä vaiheessa yleensä on akuutti psykiatrinen hoito.

Traumat laukaisevat äänet

Roihujuuri kertoo stressin ja traumaattisten tapahtumien olevan usein laukaisevana tekijänä.

– Häiritsevät äänet liittyvät usein rankkoihin traumaattisiin kokemuksiin, joita ei ole pystynyt itse käsittelemään. Tavallaan se asia, tunteet ja kokemukset, ovat jääneet äänien muodossa elämään ihmisen mieleen.

Päänsisäisten äänten kanssa painiskelevat ihmiset aloittavat Roihujuuren mukaan helposti taistelun ääniä vastaan. Se on hänen mukaansa kuitenkin väärä strategia.

– Se ei edistä suhteen muuttamista tasapainoisempaan suuntaan. Äänet olisi hyvä hyväksyä osaksi elämää.