Kansanvaellus paljasti unionin heikot kohdat – EU etsii nyt yhteistä tahtoa

Sovittu turvapaikkapolitiikka ei toimi, rajat vuotavat ja maat ovat erimielisiä. Seuraavaksi EU-komissio haluaisi jakaa jäsenmaihin lisää turvapaikanhakijoita pysyvillä kiintiöillä.

Yle maailmalla
Pakolaismies pieni tyttö sylissään.
Unkarin ja Itävallan kautta saapuneet pakolaiset odottavat kuljetusta vastaanottokeskuksiin Münchenin rautatieasemalla.Peter Kneffel / EPA

EU tarttui pakolais- ja siirtolaiskriisiin toukokuussa, kun komissio julkaisi muuttoliikeagendan (siirryt toiseen palveluun).

Suuri osa sen ehdotuksista on kuitenkin vielä toteuttamatta tai kesken: Schengenin (siirryt toiseen palveluun) ulkorajoilla ei pystytä tarkastamaan kaikkia tulijoita riittävän nopeasti. Salakuljettajien bisnes kukoistaa. Lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa on vaikea tehdä yhteistyötä. Pakolaiskriisiä alettiin hoitaa Välimerellä, mutta muuttajien virta on hakeutunut uusiin uomiin, erityisesti Balkanille.

Kansanvaellus on ollut voimakas, eivätkä EU-maat ole olleet yksituumaisia, miten asiaa pitäisi yrittää hoitaa. Siksi näyttää siltä kuin juuri mikään ei olisi mennyt kevään jälkeen parempaan suuntaan.

Listasimme, mitkä asiat ovat paljastuneet EU:n heikoiksi kohdiksi:

1. Vastuunkanto

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.Olivier Hoslet / EPA

Pakolais- ja siirtolaiskriisi alkoi nousta EU:n ykkösaiheeksi keväällä. Pakolaisia hukkui Välimereen jatkuvasti, Kreikka ja Italia eivät pystyneet vastaamana tulijoiden tulvaan.

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johdolla EU-komissio laati muuttoliikeagendan. Siinä esitetään muun muassa ulkorajojen valvonnan parantamista, lisää voimavaroja maahantulijoiden vastaanottamiseen ja ihmissalakuljetuksen estämistä.

Jäsenmaiden huomion vei kuitenkin Junckerin esitys jakaa tulijoita Kreikasta ja Italiasta tasaisesti eri jäsenmaihin: 40 000 turvapaikanhakijaa ja 20 000 pakolaista piti sijoittaa tasaisesti jäsenmaihin.

2. Jakoavain

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.Olivier Hoslet / EPA

40 000 henkilön jakaminen on yhä kesken. Kaikissa maissa on kannettu huolta pakolaiskriisistä. Silti EU-jäsenmaat alkoivat saman tien väitellä, mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa turvapaikanhakijoita – ja onko kaikkien pakko ottaa heitä vastaan.

EU-maiden johtajat päättivät kesäkuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin johdolla, että pakolla ei jaeta mitään.

Vapaaehtoispohjalta lopullista ratkaisua ei ole vieläkään saatu aikaan. Kovinta nurinaa ovat pitäneet Itä-Euroopan maat, joista osa haluaisi käytännössä sulkea rajan tulijoilta.

Myös Suomi kannatti vapaaehtoisuutta.

3. Laivanupotus

Federica Mogherini
EU:n korkea edustaja Federica Mogherini.Julien Warnand / EPA

Keväällä EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin toimistollakehiteltiin idea ihmissalakuljetuksen estämisestä. EU päätti käynnistää sotilasoperaation, jonka action-vaiheessa se tekisi Libyan rannikolta lähtevistä salakuljetuslaivoista käyttökelvottomia.

YK:n turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan ole vielä antanut hankkeelle siunaustaan eikä Libya suostunut päästämään EU:n sotilaita aluevesilleen.

Libyassa ihmissalakuljetus on EU-lähteiden mukaan jopa merkittävä tulonlähde osalle vallankäyttäjistä. EU-laivat ovat toistaiseksi jääneet kansainvälisille vesille ja pelastaneet komission mukaan satoja ihmisiä hukkumasta. Salakuljettajat ovat etsineet vaihtoehtoisia reittejä.

4. Arvot

Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Saksan liittokansleri Angela Merkel.Georg Hochmuth / EPA

EU-maiden suhtautuminen turvapaikanhakijoihin vaihtelee. Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui tällä viikolla vihaa vastaan ja ihmisarvon puolesta. Hän myös vihjaili Schengen-järjestelmän purkamisella, jos kaikki unionimaat eivät halua kantaa vastuutaan turvapaikanhakijoista.

Yksi pahimman paineen alla olevista maista, Unkari, rakentaa aitaa ulkorajalle. Eniten turvapaikanhakijoita vastaanottava Saksa taas päätti olla palauttamatta syyrialaisia niihin maihin, joissa heidät on rekisteröity saapuneeksi EU-alueelle, esimerkiksi Unkariin. Saksa päätti olla soveltamatta yhdessä sovittua Dublin-käytäntöä (siirryt toiseen palveluun). Käytännössä se käsittelee itse hakemukset.

Kansanvaellus jatkuu, EU käynnistää konettaan

Ihmisiä virtaa unioniin eri reittejä tuhansia päivässä. Kesän jälkeen EU yrittää panna virkakoneistonsa käyntiin. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin odotetaan ensi viikolla esittävän pysyvää kiintiöjärjestelmää, jolla jaettaisiin turvapaikanhakijoita jäsenmaiden kesken.

Asia tullee olemaan jäsenmaille vaikea hyväksyä. Sisäministerit käsittelevät asiaa syyskuun puolivälissä.

Unioni suunnittelee myös yhteistä turvallisten maiden listaa – näistä maista tulevien hakemuksen voidaan käsitellä nopeutetusti. EU miettii myös, mihin sen kannattaisi panna lisää rahaa tilannetta helpottaakseen.