Karjalan kielelle oma koti Vieljärvelle

Karjalan kielen asemaa pyritään parantamaan niin Suomessa kuin rajan takana Karjalassakin. Yle lähettää karjalankielisiä uutisia Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa on aloittanut toimintansa karjalan kielen osaamiskeskus, Karjalan kielen kodi.

Kotimaa
Naiset tekevät käsitöitä
Karjalan kielen kodissa voi tehdä muun muassa käsitöitä. Ari Haimakainen / Yle

Yle aloitti karjalankielisten uutisten lähettämisen tänä vuonna Joensuussa, vaikka koko maassa kieltä puhuu vain viitisentuhatta ihmistä. Rajan takana Venäjällä karjalaa puhutaan enemmän, mutta myös siellä kielen tulevaisuudesta kannetaan huolta.

Yksi kielen puolestapuhujista on Karjalan kielen kodi -yhdistyksen puheenjohtaja Olga Gokkoeva, jonka mielestä karjalan pitäisi olla osa elämää.

– Kotipiirin lisäksi pitäisi olla mahdollisuus käyttää kieltä esimerkiksi silloin, kun tekee käsitöitä tai kun opiskelee.

Karjalan kielen kodi

Olga Gokkoevan johtama yhdistys on perustanut kielen edistämiseksi toimintakeskuksen, joka sijaitsee runsaan tuhannen asukkaan Vieljärven kylässä. Kyseessä on Karjalan kielen kodi, jossa järjestetään muun muassa kielikursseja. Uutuuttaan hohtavassa talossa kokoontuvat myös teatteri-, käsityö- ja kuntokerhot.

Hanketta on ollut toteuttamassa runsaasti talkoolaisia niin Suomesta kuin Ruotsistakin. Eniten viranomaisia on kuitenkin hämmästyttänyt se, että talo on rakennettu kokonaan ilman yhteiskunnan tukea.

– Meillä on käynyt korkeita vieraita Moskovasta, jotka hekin ihmettelivät, että ihmisten rahoilla on rakennettu näin komea talo, nauraa Gokkoeva.

– Ja onhan se komea!

Tavoitteena yhteinen olohuone

Talosta on tarkoitus tehdä karjalaa puhuvien ihmisten yhteinen olohuone. Vieljärven kyläkoulussa suomen ja karjalan kieltä opettava Julia Ponomareva on karjalan elvyttämisestä innoissaan.

– Karjala on laulukieli ja runokieli lapsille, hän sanoo.

– Se on kieli, jota saa käyttää joka päivä.

Karjalasta toinen valtionkieli?

Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa karjalan kielen tilanne on tyystin toinen kuin tyhjenevissä karjalaiskylissä. Kaupungissa puhutaan lähinnä vain venäjää, sillä se on myös tasavallan virallinen kieli.

Karjalaiset ovat esittäneet karjalaa venäjän rinnalle toiseksi valtionkieleksi, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt. Tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen ei kuitenkaan tyrmää ajatusta.

– Meidän täytyy muuttaa perustuslakia tai järjestää kansanäänestys, kuten muualla Venäjällä on tehty.

– Pohdimme tätä tasavallan parlamentin kanssa, Hudilainen lupaa.

"Vain kolme murretta"

Karjalaisten oman kansalaisjärjestön Karjalan kongressin puheenjohtaja Anatoli Grigorjev katsoo, ettei karjala sovellu valtionkieleksi.

– Karjalan kieli on kolme murretta, joita puhutaan kylissä. Karjala ei voi olla valtionkieli, hän täräyttää.

Radikaaleista lausunnoistaan tunnetulla Grigorjevilla on asiaan oma ratkaisuehdotus.

– Jokaisen karjalaisen pitää ensin osata suomea. Vasta sen jälkeen voi oppia omaa kieltä.

Vieljärven kylässä Olga Gokkoeva jaksaa kuitenkin vielä uskoa karjalan kieleen.

– Karjalan kielellä on tulevaisuutta sen verran, minkä verran karjalaiset itse tekevät työtä sen eteen.