Suuri osa kunnista sanoo kyllä vastaanottokeskuksille – Maahanmuuttovirasto yllättyi

Maahanmuuttoviraston johtajan mukaan vaikuttaa siltä, että vastaanottokeskuksia ei tarvitse perustaa vasten kuntien tahtoa.

turvapaikanhakijat
Kuntapäättäjä: jos kuntaanne ehdotettaisiin uutta vastaanottokeskusta, miten suhtautuisitte ehdotukseen? Myönteisesti: 50 %, en osaa sanoa: 35 %, kielteisesti: 15 %.
Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka

Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen Suomeen ei kaadu ainakaan kuntapäättäjien vastustukseen, selviää Yle Uutisten kunnille tekemästä kyselystä.

Kysyimme kaikkien Manner-Suomen kunnanjohtajilta ja valtuustojen puheenjohtajilta, miten he suhtautuisivat, jos kuntaan ehdotettaisiin uutta vastaanottokeskusta. Puolet (194) vastanneista kuntapäättäjistä sanoi suhtautuvansa ehdotukseen myönteisesti.

Tulos on yllätys maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajalle Jorma Kuuluvaiselle.

– Julkisuudessa olleesta keskustelusta on muodostunut kuva, että suhtautuminen olisi valtaosaltaan negatiivista, hän sanoo.

Monessa kunnassa vastauksia annettiin sekä puolesta että vastaan. Pelkästään vihreää valoa vastaanottokeskuksen perustamiselle näytettiin kaikkiaan 121 kunnasta.

Kuuluvaisen mukaan kuntapäättäjien myönteinen asenne lupailee sitä, että vastaanottokeskuksia ei tarvitse perustaa vasten kuntien tahtoa. Maahanmuuttovirastossa aiotaan ensiksi käydä läpi asiaan positiivisesti suhtautuvat kunnat. Tosin heiltäkin toivotaan nyt ehdotuksia tiloista.

Kielteisellä kannalla oli ainoastaan 56 kuntapäättäjää eli 15 prosenttia vastaajista. Heistä osa perusteli torjuvan suhtautumisen sillä, että kunnassa on jo vastaanottokeskus. Toisaalta iso osa vastanneista (135) ei osannut tai halunnut muodostaa kantaansa vastaanottokeskuksiin. Osa katsoi, ettei mielipidettä tarvitse muodostaa, koska valtaakaan ei välttämättä ole.

"Maahanmuuttoviraston mukaan kunnan hyväksyntää ei tarvita jos tilat vuokrataan yksityiseltä. Näin ollen valtuuston puheenjohtajana minulla ei tarvitse olla mielipidettä asiaan." - Raimo Kouhia, Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

"Muualta saatujen kokemusten mukaan toiminnalla pitää olla laaja ympäristön tuki." - Matti Mäkinen, Hankasalmen kunnanjohtaja

"Kuten sivistysvaltiot yleensä"

Myönteisesti vastaanottokeskusten perustamiseen suhtautuvat kuntapäättäjät perustelevat kantaansa etenkin humanitäärisillä syillä. Heidän mielestään kyseessä on Euroopan yhteinen ongelma, jonka ratkaisemiseen myös Suomen kuntien on osallistuttava.

"Meillä ei ole sopivia tiloja vastaanottokeskukselle, mutta silti vastaan kyllä, koska asia on hoidettava kuten sivistysvaltiot yleensä asiat hoitavat." - Riitta Hokkanen, Kärsämäen kunnanjohtaja

Silmiinpistävää kyselyssä on, että osa perusteista on keskenään ristiriitaisia: taloussyillä sekä puolletaan että vastustetaan vastaanottokeskuksen perustamista.

Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Janne Heikkinen kertoo vastanneensa kielteisesti, koska "kunnan taloudellisia vastuita ei tule lisätä hankkeilla, joiden taloudellinen odotusarvo on lyhyellä aikavälillä voimakkaasti negatiivinen".

Vastaavasti moni myönteisesti suhtautunut perustelee kantaansa sillä, että valtio vastaa kustannuksista ja vastaanottokeskuksen tuomat työpaikat tulisivat tarpeeseen.

"Vastaanottokeskus työllistää keskisuuren yrityksen verran." - Juha Kuisma, Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja

"Alkuvaiheessa toki vastaanottokeskus toisi joitakin työpaikkoja ja lisäisi mahdollisesti ostovoimaa. Mutta entä jatkossa ja pidemmän päälle? - Saila Kallioinen, Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Suurten päättäjät suostuvat, muut empivät – vastaukset kuntakoon mukaan.
Suurten kuntien päättäjät suhtautuvat kyselyn perusteella myönteisimmin vastaanottokeskuksen perustamiseen.Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka

Pienet kunnat epäröivät

Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisemmin suhtautuminen uuden vastaanottokeskuksen perustamiseen on kielteinen. Tosin kyselyn perusteella kanta on isolta osin myönteinen myös alle 10 000 asukkaan kunnissa (kyllä-vastauksia 115 ja ei-vastauksia 41).

Pienten kuntien tavallisin peruste kielteiseen kantaan on tilojen tai muiden resurssien puute. Osa sanoo suoraan, että isompien kuntien pitäisi ottaa homma hoitoonsa. Osa tarkastelee tilannetta myös turvapaikanhakijoiden näkökulmasta: pienissä kunnissa ei ole heille välttämättä riittävästi tekemistä.

"(Vastaanottokeskukset) on sijoitettava paikkoihin, joissa maahantulijoilla on realistisemmat mahdollisuudet kotiutua ja integroitua tulevaisuudessa myös työelämään. Vastaanottokeskusten avaamisessa pikkukuntiin ei tässä mielessä ole järkeä. Yksittäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla tilanne on luonnollisesti erilainen." - Riku Honkasalo, Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Maahanmuuttoviraston Jorma Kuuluvainen on osittain samaa mieltä pikkukuntien argumenteista. Hän huomauttaa kuitenkin, että pikkukunnat voivat myös hyötyä keskuksista: keskukset tuovat työpaikkoja, niiden mukana verotuloja ja käyttöä mahdollisille tyhjille tiloille.

– Sitten kun turvapaikanhakijat saavat oleskeluluvan ja muuttavat kuntaan, heistähän tulee kuntalaisia. Sen jälkeen heillä on oikeus kunnan palveluihin. Se saatetaan nähdä rasitteena, tosin kuntahan saa heistä vielä laskennallista korvausta vielä muutaman vuoden, Kuuluvainen miettii.

"Pilke silmäkulmassa minulle annetun palautteen perusteella maaseudulle tarvittaisiin naisia." - Joni Kortelainen, Juuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Muutamassa kunnassa luvassa köydenvetoa

Lähetimme vastaanottokeskuskyselyn sekä kuntien johtajille että valtuustojen puheenjohtajille. 15 kunnassa johtaja ja valtuuston puheenjohtaja olivat eri linjoilla. Tosin näistä kunnista osassa molemmat vastaajat ovat olleet periaatteessa myönteisiä asialle, mutta toinen on silti päätynyt kielteiselle kannalle esimerkiksi sen vuoksi, ettei kunnassa ole vastaanottokeskukselle sopivia tiloja. Muutamassa kunnassa johtaja näyttää kuitenkin olevan eri linjalla valtuuston enemmistön kanssa.

"Minä kyllä myönteisesti, mutta valtuustomme hyväksyi perussuomalaisten ponnen, että tänne ei pakolaisia haluta." - Eila Valtanen, Kuhmon kaupunginjohtaja

Pelkästään kielteinen vastaus tuli 25 kunnasta ja myönteinen 121 kunnasta. Vastausten perusteella ei syntynyt selvää maantieteellistä kuvaa siitä, millä alueilla vastaanottokeskuksiin suhtaudutaan myönteisemmin ja millä kielteisemmin. Suurissa kaupungeissa kannatus oli kuitenkin suurinta.

Puolueista kaikkein myönteisimmin vastaanottokeskusten perustamiseen suhtautuivat RKP:ta edustavat kuntapäättäjät, jotka eivät antaneet yhtään ei-vastausta. Vastaavasti perussuomalaisia edustavat vastaajat eivät antaneet yhtään kyllä-vastausta kysymykseen.

SDP:tä ja keskustaa edustavissa kuntapäättäjissä myönteisellä kannalla oli yli puolet vastanneista. Kokoomuslaisista vastaajista noin puolet sanoi kyllä, loput äänet jakautuivat ei- ja en osaa sanoa -vastausten kesken.

Yle Uutisten kyselyyn vastaanottokeskusten perustamisesta vastasi yhteensä 384 kuntapäättäjää Manner-Suomen kunnista. Kaikkiaan kyselyyn tuli vastaus 282 kunnasta. Ainoastaan 19 kunnasta ei tullut laisinkaan vastauksia.