Venäjän tilanne houkutti Kettua kirjoittamaan Yöperhosen. Teoksen nykyaika sijoittuu viime kevääseen. Myös Ukraina ja pienet vihreät miehet vilahtavat teoksessa.

Aivan kuten edellinen romaani Kätilö, myös Yöperhonen alkaa Jäämeren rannalta. On vuosi 1937, ja 15-vuotias Irga hiihtää rakkautensa perässä Neuvostoliittoon. Hän on raskaana ja mykäksi pahoinpidelty.

Irga joutuu Vorkutan vankileirille. Kettu kertoo käyttäneensä Vorkutaa pienoislaboratoriona, jonka avulla hän tutkii ihmistä.

Kettu kirjoittaa loikkareista, jotka pakon edestä joutuivat lähtemään 20- ja 30-luvuilla Suomesta.

–He joutuivat lähtemään, koska olivat vainottuja. Kukapa lähtisi vapaaehtoisesti kotoaan tuntemattomaan, Kettu viittaa nykyajan turvapaikanhakijoihin.

Erityisesti valta kiinnostaa Kettua niin paljon, että siitä tuli Yöperhosen pääteema.

–Leirin pahnanpohjimmaisetkin, Irga ja Kätilöstä tuttu Aleksei, päätyivät käyttämään valtaa. Mutta miten me nykyään käsitämme vallan, mitä me siitä ajatellemme, kuka käskyjä antaa ja miksi me tottelemme, Kettu ihmettelee.

Yöperhonen on yltäkylläisen väkevä romaani ihmisen selviytymisestä äärimmäisissä oloissa.