Koe uusi yle.fi

"Kannabis tuo elämään lisämausteen" – Polttelu yleistynyt myös yli 35-vuotiailla, nuoret ohittivat jo eurooppalaiset ikätoverinsa

Suomalaiset suhtautuvat yhä vapaamielisemmin kannabikseen. Käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla, mutta lisääntyy myös yli 35–vuotiaiden ikäryhmässä. Monissa muissa Euroopan maissa trendi on jo hiipumaan päin.

Kotimaa
Suomi nousee kannabis-kartalle -infografiikka
Stina Tuominen / Yle

Petri kokeili ensimmäisen kerran kannabista lukiolaisena 1990–luvun loppupuolella. Opiskeluaikoina hän poltteli pari kertaa viikossa.

Nyt hän on 35-vuotias ja työskentelee opettajana. Kannabis on yhä mukana kuvioissa, mutta käyttö on muuttunut satunnaisemmaksi.

– Keskimäärin kerran kuussa. Kun on hektinen tilanne töissä, ei tee mieli polttaa. Kannabis vaatii tietynlaisen tilanteen ja fiiliksen, eli sen, että on aikaa nauttia siitä. Kannabis tuo elämään tietyn lisämausteen.

Ensikokeilijoissakin yli 35-vuotiaita

Petrin kaltaiset kannabiksen käyttäjät näyttäisivät nousseen ensimmäistä kertaa esiin myös tilastoissa.

Pilvenpoltto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen huumekyselyn mukaan lisääntynyt edellisestä tiedonkeruusta nimenomaan yli 35-vuotiailla.

– Kyse on pienestä porukasta. Tässä ikäryhmässä alkaa nyt olla heitä, jotka jatkavat kannabiksen käyttöä nuoruusvuosien jälkeen. Kannabiksen käyttö tyypillisesti harvenee iän myötä, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.

Uutta on myös se, että ensikokeilijoiden joukossa on yli 35-vuotiaita.

– Kannabiksen kokeiluun saattaa tarjoutua tilaisuus esimerkiksi matkoilla, Hakkarainen sanoo.

Nuoret aikuiset pitävät perjantaikänniä vaarallisempana kuin säännöllistä pilvenpolttoa

Kyselytutkimuksen mukaan kannabista käyttävät kuitenkin aktiivisimmin 25–34 -vuotiaat nuoret aikuiset.

Heistä lähes 40 prosentilla oli jonkinlaista kokemusta kannabiksen käytöstä. Neljä vuotta sitten viimeksi tehdyssä kyselyssä luku oli 36.

15–34 -vuotiaiden ryhmässä suomalaiset ovat jo ohittaneet Euroopan keskiarvon, kun on kyse vuoden sisällä tapahtuneesta kannabiksen käytöstä. Näin on käynyt myös amfetamiinin ja ekstaasin käytössä.

Tässä ikäryhmässä alkaa nyt olla heitä, jotka jatkavat kannabiksen käyttöä nuoruusvuosien jälkeen.

Pekka Hakkarainen

Kannabiksen suosion kasvua selittävät etenkin muutokset asenteissa.

– Kannabiksen ja muiden huumeiden välillä tehdään nyt entistä selkeämpi ero. Nuoret aikuiset pitävät viikottaista humalajuomista haitallisempana kuin säännöllistä kannabiksen käyttöä, kertoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Myös Petri on huomannut muutokset asenteissa. Opettajakollegoille perheetön Petri ei kuitenkaan ole satunnaisesta harrastuksestaan kertonut.

– Mutta he saattavat aavistaa. Meillä on töissä avoin ilmapiiri, ja voimme puhua kannabiksestakin ilman tuomitsevaa sävyä. Ei kaikissa opettajienhuoneissa ole varmaankaan sama tilanne.

– Vaikka kiinnijäämisen seuraamukset voivat olla rajuja, kannabiksesta uskalletaan puhua nyt aiempaa avoimemmin. Se ei enää ole alakulttuuria tai elitismiä, vaan alkaa jo olla joka jampan saavutettavissa, sanoo tutkija Jussi Perälä Helsingin yliopistosta.

Kotikasvatus parantanut saatavuutta

Kannabiksen käytön lisääntymistä on edesauttanut myös tarjonnan lisääntyminen.

– Siinä kotikasvatuksen yleistymisellä on merkittävä rooli. Yhä useampi tuntee jonkun, jolta kannabista saa, tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen sanoo.

Suomalaisista joka sadas on joskus kasvattanut kannabista. Myös Petrin tuttavapiirissä on kotikasvattajia.

– Sitä aina tarjotaan muille. En osta koskaan.

Lisäksi tutkijat näkevät, että julkisuudessa käyty keskustelu kannabiksen käytön sallimisesta on lisännyt kiinnostusta kannabista kohtaan.

– Kaikki eivät kuitenkaan riskikäsitysten lieventymisestä huolimatta päädy omakohtaisiin kokeiluihin, Karoliina Karjalainen muistuttaa.

Espanjassa, Britanniassa ja Saksassa trendi on jo laskeva

Monissa muissa maissa, kuten Espanjassa, Saksassa ja Britanniassa suuntaus alkaa olla jo päinvastainen. Näissä maissa kannabiksen käyttö on vähentynyt sitten 2000-luvun alun huippuvuosien.

– Olemme tulleet mukaan jälkijättöisesti toisessa aallossa. Mutta emme ole tilastoissa mitenkään poikkeuksellisen korkealla. Myös muissa Pohjoismaissa suuntaus on nousujohteinen, Pekka Hakkarainen sanoo.

Ensimmäinen huumeaalto pyyhkäisi Suomen yli 1960–1970 -lukujen vaihteessa. Kannabiksen yleistyminen tyssäsi tuolloin kontrollijärjestelmään. Toinen tuleminen tapahtui 1990–luvulla.

– Oikeastaan nyt ei voi enää puhua aallosta, vaan pikemminkin vedenpinnan pysyvästä noususta. Ja nousu alkaa väistämättä jossain vaiheessa hiipua, Pekka Hakkarainen sanoo.

Ilmapiirin muuttumisesta huolimatta suomalaiset ovat huumepoliittisissa mielipiteissään tiukkoja. 73% suomalaisista vastustaa kannabiksen käytön sallimista.

Mutta mitä kannabiksen käytön yleistymisestä voi seurata?

Tutkijat ovat varsin yksimielisiä ainakin siitä, että kannabiksen runsas käyttö voi vahingoittaa etenkin nuorten vielä kehittyviä aivoja.

– Laittomien aineiden pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen on vaikea tutkia. Maailmalta saadut tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia tuloksia Yhdysvaltain osavaltioista, joissa kannabis on vapautettu, tullaan saamaan. Washington ja Colorado toimivat nyt kiinnostavina koeympäristöinä, Pekka Hakkarainen sanoo.

Neljän vuoden välein toteutettavaan huumekyselyyn vastasi viime vuonna 3 485 suomalaista.

Petrin nimi on muutettu.