Melatoniinista apua koulustressiin? Moni opiskelija on kokeillut

Hektinen elämä ja opintopaineet saavat monet nuoret pyörimään iltaisin sängyissään. Kun uni ei tule illalla, alkavat silmät seuraavana päivänä lupsua oppitunnilla. Osa nuorista on löytänyt koulustressiin apua melatoniinista.

Terveys ja hyvinvointi
Nukkuvan naisen jalat näkyvät peiton alta.
Seppo Sarkkinen / Yle

Koeviikko, opintoaikataulu, urasuunnitelma tai raha on kaikki asioita, jotka pyörivät monen nuoren mielessä iltaisin. Opiskelijaelämän pyörteissä myöskään aikaa kunnon yöunille ei tahdo aina löytyä. Melatoniinin käyttö onkin yleistynyt opiskelijoiden keskuudessa.

Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijat ovat turvautuneet melatoniiniin:

”Jos on ollut esimerkiksi stressiä, eikä ole saanut unta niin silloin olen ottanut melatoniinia. Olen saanut sitä varten ihan reseptin lääkäriltä”

”Oma unirytmi on tietysti tärkeä. Välillä tulee kuitenkin tilanteita, jolloin on pakko opiskella paljon ja oma rytmi häiriintyy”

”Jos tiedän, että edessä on tosi aikainen aamu ja haluan saada unta mahdollisimman nopeasti. Siitä on kyllä ollu apua, joko lume-vaikutuksena tai oikeasti”

"Viime syksynä piti vähän kiirettä ja oli vaikea saada unta, silloin tuli käytettyä"

Melatoniini on hormoni, jota elimistö tuottaa luontaisesti yöaikaan. Melatoniinilisää voi nykyään myös ostaa vapaasti 1 mg tabletteina ja vahvempia annostuksia reseptillä.

Menekki on huomattu myös opiskeluterveydenhuollossa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin ja Espoon vastaava lääkäri Minna Paavonsalon mukaan nuoret ovat hyvin valveutuneita ja osaavat nykyään hakea melatoniinia univaikeuksiinsa.

Hoito lähtee aina ensisijaisesti liikkeelle lääkkeettömistä hoidosta

Minna Paavonsalo

– Opiskelijat kertovat vastaanotolla, että ovat kokeilleet käsikaupasta saatavaa melatoniinia. Usein tulee myös ilmi, että yhden milligramman tabletit eivät ole riittäneet ja vastaanotolta tullaan hakemaan reseptiä vahvemmasta valmisteesta, sanoo Paavonsalo.

Helsingin kaupungin opiskeluterveydenhuollossa puolestaan arvellaan, että univaikeuksiin haetaan nykyään vähemmän apua reseptilääkkeistä, koska markkinoilla on myös reseptivapaa tuote.

– Kyllä sen käyttö varmaan on vähitellen lisääntynyt käsikaupan myötä. Monet vastaanotolle tulevat ovat kokeilleet sitä jo omatoimisesti. Univaikeudet voivat kuitenkin olla myös merkki sairaudesta. Ei siis kannata kuukausitolkulla kitkutella kotona käsikauppalääkkeillä, vaan hakeutua siinä tapauksessa terveydenhoitajalle ja sitä kautta lääkärin pakeille, sanoo lääkäri Anna-Katri Kangassalo Helsingin kaupungin opiskeluterveydenhuollosta.

YTHS tarjoaa opiskelijoille esimerkiksi uniryhmiä tai elämäntaitokursseja, joissa käsitellään uneen ja arjen hallintaan liittyviä asioita.

– Hoito lähtee aina ensisijaisesti liikkeelle lääkkeettömistä hoidoista eli pyritään esimerkiksi selvittämään, onko potilaan unihygieniassa jotain korjattavaa. Jos kuitenkin päädytään lääkehoitoon, niin silloin melatoniini on yksi hyvä vaihtoehto perinteisten unilääkkeiden sijaan, sanoo Paavonsalo.

Univaikeudet voivat olla myös merkki sairaudesta

Anna-Katri Kangassalo

Tarkkaa käsitystä siitä, kuinka paljon nuoret käyttävät melatoniinia ei ole olemassa.

Kiire on myrkkyä unelle

Koulutyön ohella nuorten elämään saattaa kuulua vielä osa-aikainen työpaikka sekä liuta harrastuksia. Väsymys voi siis johtua ajoittani myös siitä, ettei unelle anneta tarpeeksi aikaa. Elektroniikkalaitteiden tuijottelu iltaisin on myös yksi keino karkottaa nukkumatti kauas makuuhuoneesta.

Murrosikäisten tuskailu nukkumisen kanssa ja nukkumaan menon viivästyminen selittyy osittain kuitenkin myös fysiologialla.

– Melko monella ihmisellä se aikaikkuna, jolloin nukahtaminen olisi optimaalisinta, siirtyy murrosiässä myöhemmäksi. Ja mitä kauemmaksi tämä aikaikkuna karkaa, sitä vaikeampi unta on saada iltaisin ja herätä aamulla aikaisin, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vaikeimpia aikoja univaikeuksista kärsiville on syksy ja talvi, jolloin illat pimenevät aikaisin ja aamulla herätään pimeään.

– Tällöin kehon oma melatoniinin eritys jätättää. Luontainen hämärän tulo ei pääse laukaisemaan hormonintuotantoa, koska asunnot valaistaan kirkkailla valoilla iltaisin, sanoo Partonen.

Partosen mukaan melatoniinilisä voi joissain tapauksissa kyllä tuoda avun hetkellisiin unensaantiongelmiin, mutta aina olisi hyvä selvittää tekijät unettomuuden takana.

– Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa melatoniinin käytöstä ei ole aiheutunut mitään hälytyttävää haittaa. Olisi kuitenkin aina hyvä pysähtyä miettimään, voisiko sitä univajetta torjua jollakin muulla keinolla ilman lääkkeitä tai melatoniinia, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.