Kemin palstaviljelmillä kotouttaminen tapahtuu ruohonjuuritasolla

Meri-Lapin nuoret työhön -järjestö on jo muutaman vuoden ajan järjestänyt maahanmuuttajille ja kemiläisille mahdollisuuden oman palstan viljelyyn. Ajatuksen takana on tarjota maahanmuuttajille kotouttamista matalalla kynnyksellä. Bohe Htoolla ja hänen perheellä on toinen kesä takana palstalla.

kotouttaminen
Bohe Htoo (toinen vas.) perheensä kanssa kastelemassa palstaviljelmää Kemissä.
Jasmina Vaaraniemi / Yle

Jo muutaman vuoden ajan Meri-Lapin nuoret työhön -järjestö on organisoinut kemiläisille ja maahanmuuttajille tilaisuuden viljellä omaa pientä palstaa.

– Ajatuksena oli tarjota maahanmuuttajille kotouttamista ihan ruohonjuuritasolla. Kotouttaminen omaan paikkakuntaan tapahtuu monesti siten, että ihmisellä on jokin paikka johon kiintyy ja rakastuu. Tämä palstaviljely on ollut sellainen kiinnekohta, Juha Taanila Meri-Lapin nuoret työhön -järjestöstä selittää.

Useat muuttajat tulevat maatalousvaltaisilta alueilta. Taanilan mukaan monilla kerrostalossa asuvilla on varmasti omastakin takaa tarve ja tottumus maanviljelyyn.

Satoa kasvatetaan koko perheen voimin

Bohe Htoo on asunut perheensä kanssa Suomessa seitsemän vuotta. Palstaa he ovat viljelleet kaksi vuotta. Mullassa on kasvanut muun muassa ruohosipulia, salaattia, hernettä, kesäkurpitsaa, sipulia, valkosipulia ja korianteria.

Kotouttaminen omaan paikkakuntaan tapahtuu monesti siten, että ihmisellä on jokin paikka johon kiintyy ja rakastuu. Tämä palstaviljely on ollut sellainen kiinnekohta.

Juha Taanila

– Oikein hyvältä tämä viljely on tuntunut. Tykkään kasvattaa ja syödä paljon kasviksia, Htoo kertoo.

Viljeltävänä on 13 palstariviä. Htoon perheen kasvikset ovat menestyneet tänä kesänä hyvin. Kasviksista huolehditaan koko perheen voimin töiden jälkeen. Mukana ovat serkun lisäksi muut Suomessa asuvat sukulaiset.

– Sato on maistunut hyvältä, koska oman maan kasvikset ovat tuoreempia kuin kaupan, Htoo hymyilee.

Sadon lisäksi viljelystä saa hyvää liikuntaa.

– Tulee hyvään kuntoon kun hakee joelta vettä kasviksille.

Ruohosipulin varsia kasvaa viljelyspalstan penkistä.
Oman maan sato maistuu Bohe Htoolle ja perheelle, sillä itse viljellyt kasvikset päihittävät tuoreudessa kaupan vastaavat.Jasmina Vaaraniemi / Yle

Syksyn tullen Htoo perheineen jää odottamaan ensi kesää, jolloin aikomuksena on kasvattaa myös mansikoita.

Viljely koetaan tarpeelliseksi

Palstoilla kasvatetaan perinteisten suomalaisten kasvisten lisäksi erilaisia yrttejä. Meri-Lapin nuoret työhön -järjestö vuokraa 28 palstaa Kemin kaupungilta.

– Tarvetta olisi vähän enemmällekin. Olemme haaveilleet sellaisesta siirtolapuutarhasta pienen mökin kanssa, Taanila kertoo.

Kasvikset jäävät perheiden ruuanlaittoon, mutta osa on päätynyt Rovaniemeä myöten ystäväperheille.

– Heillä on tapana jakaa satoa myös keskenään. Kävin katsomassa palstoja muutama viikko sitten ja jututin viljelijöitä. Heillä on ollut mukavaa ja he kokevat viljelyn tarpeelliseksi. Kovasti on ollut trafiikkia kesän aikana, Taanila kuvailee.

Toimitusharjoittelija Jasmina Vaaraniemi