1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Näkökulma: Bussimatkalla Münchenistä Prahaan

Meneillään oleva pakolaiskriisi jakaa pahoin EU-maita. Esimerkiksi Saksan ja Tšekin suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin eroaa selvästi. Repeääkö Eurooppa pakolaiskriisin takia, pohtii Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm bussimatkalla Münchenistä Prahaan.

Ulkomaat
Dan Ekholm
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan EkholmYle

*Bussimatkalla Münchenistä Prahaan *ehtii miettiä kaikenlaista. Istun bussin yläkerrassa viimeisellä rivillä, ihan niin kuin koulun kovikset aikoinaan. Selkänojaa ei voi siirtää taaksepäin, mutta minulla oli paikkalippu tähän. Ympärillä istuu nuoria turisteja Kiinasta ja Intiasta.

Matka kestää vain neljä ja puoli tuntia ja maksaa 29 euroa. Mietin niitä ihmisiä, joita näin Münchenin rautatieasemalla, heitä, jotka vihdoin pääsivät perille Syyriasta. Heidän matkansa oli vasta rankka.

Kauniit maisemat näkyvät ikkunasta. Regensburgin jälkeen lähestymme rajaa. Saksalainen kuljettaja vaihtuu tšekkiläiseen. Sama maisema, samat metsät ovat rajan toisella puolella. Maaseutu ei ole niin vauras kuin Baijerin puolella, mutta ei suurempaa eroa.

Sen sijaan suhtautuminen syyrialaisiin turvapaikanhakijoihin eroaa valtavasti Saksassa ja Tšekissä. Tšekin presidentti Milos Zeman on todennut, että kukaan ei ole kutsunut pakolaisia tänne. Maa voisi ehkä harkita ukrainalaisia pakolaisia, jos sellaisia sattuisi tulemaan, koska heidän kotouttamisensa olisi helpompaa kuin muslimien, hän päätteli.

Bussi menee Plzeňin kaupungin ohi läntisessä Böömissä. Pilsneri on täältä kotoisin, mutta bussi ei pysähdy.

Visegrad-maiden pääministerit kokoontuvat Prahaan perjantaina keskustellakseen pakolaiskriisistä. Visegrad4-maihin kuuluvat Tšekki, Slovakia, Puola ja Unkari. Sekä Saksa että EU-instituutiot toivovat, että juuri nämä maat ottaisivat lisää turvapaikanhakijoita vastaan. Unkarilla on ihan omat haasteensa. Maan pääministeri Viktor Orbán katsoo, että hän puolustaa Euroopan kristillisiä arvoja muslimeja vastaan.

Muut Visegrad-maat ovat myös hyvin epäileväisiä muslimeja kohtaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Puolan entinen pääministeri Donald Tusk tulkitsi asian eri tavalla eilen.

– Haluan painottaa, että minulle kristillisyys julkisuudessa ja sosiaalisessa elämässä tarkoittaa velvollisuutta auttaa hädässä olevia veljiämme. Viittaaminen kristinuskoon julkisessa siirtolaiskeskustelussa pitää ennen muuta tarkoittaa valmiutta osoittaa solidaarisuutta ja uhrauksia. Kristitylle apua tarvitsevan ihmisen rotu, uskonto tai kansallisuus ei saisi merkitä mitään, Tusk sanoi.

Bussi saapuu Prahaan. Olen jälleen otettu kaupungin kauneudesta. Olen keskellä Eurooppaa. Repeääkö Eurooppa pakolaiskriisin takia? Ei pakolaistulvan alle, vaan kriisi paljastaa syviä näkemyseroja arvoista. Mikä on vastuullista politiikkaa, mitä on solidaarisuus, mikä on kristillistä toimintaa ja ketkä kuuluvat Eurooppaan.

Dan Ekholm, Praha

Lue seuraavaksi