Ulkomaiset tuulivoimayhtiöt hävisivät loppukirin – rynnistys ei riittänyt tukieuroille asti

Ulkomaiset tuulivoimayhtiöt ovat häviämässä ensimmäisen erän Suomen tuulivoimamarkkinoilla. Tähän mennessä maksetusta syöttötariffituesta valtaosa on maksettu kotimaisille yhtiöille. Syöttötariffikiintiön täyttyminen tarkoittaa sitä, että suuri osa ulkomaisista toimijoista jää nuolemaan näppejään ainakin toistaiseksi.

Kotimaa
Tuuliturbiini
Juha Kemppainen / Yle

Vuodesta 2011 lähtien on syöttötariffitukea maksettu tuulivoimayhtiöille yhteensä liki 166 miljoonaa euroa. Viime vuonna tuen määrä oli vajaa 56 miljoonaa euroa. Energiavirastossa arvioidaan, että tänä vuonna tukea maksetaan noin 110 miljoonaa euroa.

Syöttötariffijärjestelmään eli tuen piiriin on tähän mennessä hyväksytty 66 tuulivoimalaitosta ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne pyörivät kotimaisten sähköntuottajien voimin.

Ulkomaiset myöhästyivät startissa

Ulkomaiset yhtiöt eivät ole laajemmin jakamassa tukieuroja. Selitys on yksinkertainen. Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen muistuttaa, että suomalaiset yhtiöt ovat lähteneet liikkeelle aikaisemmin, jo vuonna 2008 ja sitä ennenkin. Ulkomaisten rynnistys Suomen tuulivoimamarkkinoille alkoi vasta kolme-neljä vuotta myöhemmin ja moni kangistuikin kalkkiviivoille.

– Myös ulkomaiset hankkeet olisivat ehtineet paremmin mukaan, ellei syöttötariffikiintiön täyttymisen takia olisi tullut loppukiriä. Odotus oli, että kiintiö täyttyy vasta vuonna 2017 ja monet olettivat ehtivänsä mukaan syöttötariffijärjestelmään, toteaa Anni Mikkonen.

Loppukiri eli hakemusruuhka energiavirastoon syntyi siinä vaiheessa, kun hallitus julkaisi ohjelmansa ja kertoi leikkaavansa tukikiintiötä.

TuuliWatti toistaiseksi omassa sarjassaan

Ylivoimaisesti eniten, noin 68,8 miljoonaa euroa syöttötariffitukea on tähän mennessä ohjautunut TuuliWatti Oy:lle. TuuliWatti on energiayhtiö St1 Oy:n ja S-Voima Oy:n omistama yritys. S-Voiman omistavat SOK ja alueosuuskaupat.

Muita merkittäviä tuensaajia ovat mm. Rajakiiri Oy, Puhuri Oy, Honkajoen Tuulipuisto Ky, Innopower Oy, Oy Perhonjoki Ab, Haminan Energia Oy, Suomen Hyötytuuli Oy, TuuliMuukko Ky ja EPV Tuulivoima Oy. Maksetut tuet löytyvät Energiaviraston SATU-järjestelmästä (siirryt toiseen palveluun).

Monen yhtiön taustalta löytyy pitkiä perinteitä sähköntuotannossa. Esimerkiksi Rajakiiri on suomalaisten energia- ja teollisuusyritysten omistama yritys ja Suomen Hyötytuulen puolestaan omistavat kahdeksan suuren kaupungin energiayhtiöt. Uudenlaisiakin yrittäjiä matkassa on, esimerkiksi Honkajoen Tuulipuiston taustalta löytyy suomalainen sijoitusyhtiö Taaleritehdas.

Ulkomaisista tuulivoimatoimijoista vain muutama on edennyt hankkeissaan niin pitkälle, että on päässyt tai pääsemässä tuen piiriin. Pisimmälle kilpajuoksussa ovat ehtineet brittiläinen sijoitusyhtiö Impax Asset Management ja saksalaisomisteinen WPD Finland Oy.

"Isoille hankkeille on tyypillistä, että ne ottavat aikansa"

Varsinkin tuuliselle Pohjanmaalle ulkomaisten tuulivoimayhtiöiden rynnistys on ollut kova. Pohjalasimaakuntiin on suunniteltu peräti paria tuhatta myllyä ja hankkeista selvä enemmistö on ulkomaisissa käsissä. Kaksikielinen rannikko on kiinnostanut erityisesti ruotsalaisia tuulivoimatoimijoita.

Saksalainen Prokon on suunnitellut suurta, jopa 75 myllyn Kattiharjun tuulipuistoa Pohjanmaalle Isonkyrön ja Laihian alueelle. Tämä tuulipuisto on jäämässä syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle. Aika on loppunut kesken.

– Isoille hankkeille on tyypillistä, että ne ottavat aikansa. Viranomaisprosessit ja lupamenettelyt vievät aikaa ja Kattiharju on siinä vaiheessa, että kaavaehdotus päästäneen julkaisemaan tämän vuoden puolella, toteaa Prokon Wind Energy Finland Oy:n projektipäällikkö Juha Keisala.

Tuulivoimayhdityksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ei usko, että ulkomaisten toimijoiden hankkeita olisi hidastanut osaamisen puute tai että suomalaisilla toimijoilla olisi ollut jonkinlainen kotikenttäetu.

– Tietysti ulkomaisilta voi puuttua paikallistuntemusta, mutta toisaalta Suomen markkinoille pyrkivillä yhtiöillä on yleensä pitkä kokemus tuulivoimabisneksestä.

Hankkeita paljon vireillä – mitä niille tapahtuu?

Monilta ulkomaisilta yhtiöiltä on uponnut jo tähän mennessä merkittäviä määriä rahaa Suomen tuulivoimahankkeisiin. Edellytys kiintiöpäätöksen saamiselle on se, että voimalaitoksella on rakennuslupa ja että sähköverkkoliityntäsopimus on tehtynä. Anni Mikkosen mukaan siinä vaiheessa hankkeeseen on mennyt jo yli miljoona euroa. Jääminen tukikiintiön ulkopuolelle panee hankkeet uuteen harkintaan.

– Siellä on varmasti joitakin nopealiikkeisempiäkin toimijoita, jotka voivat miettiä radikaalejakin ratkaisuja. Jos kuitenkin uuden tukimekanismin suunnittelu käynnistyy odotusten mukaisesti syksyn aikana, niin uskon, että monet odottavat maltillisesti, mitä jatkossa tapahtuu, toteaa Mikkonen.