1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Työttömien viesti pomoille: Silkkaa riistoa ja nirsoilua – "Tuijotetaan paperia, vaikka homman osaisi kuka tahansa"

46-vuotias Nico Leokratis ihmettelee, miksei pitkällä työkokemuksella ole mitään merkitystä työnhaussa. Diakoniatyössä puolestaan on huomattu, ettei työttömän kannata ottaa vastaan tiettyjä töitä.

Kuva: Jori Asikainen / Yle

Raskaan liikenteen ja maansiirtokoneiden kuljettajana pitkään toiminut, Helsingissä asuva Nico Leokratis on ollut viisi vuotta työtön.

– Lääkäri löysi toisesta silmästäni rappeuman, joka kaventaa näkökenttää ja aiheuttaa vähän hajataittoa, jolloin raskaan liikenteen ajovaatimukset eivät täyty. Siihen loppui entinen ammatti, jota tein 20 vuotta, Leokratis kertoo.

Mies on yrittänyt saada samantyyppisiä töitä kiinteistönhuoltopuolelta pääkaupunkiseudulta, mutta työnantajat eivät ole huolineet häntä töihin puuttuvan koulutuksen vuoksi.

Tuttuun työhön ei pääse

Esimerkiksi kuormainkoneet ovat miehelle tuttuja ja osaan käsitellä niitä.

– Työnantajien mielestä kahden talven kokemus kaupungin aurauskaluston ajamisesta ei ole riittävän suuri osoitus auraushommien osaamisesta pienemmällä kalustolla.

Olivat sitä mieltä, ettei ilman puolen vuoden koulutusta osaa käyttää pientä traktoria, aurata lunta ja suihkuttaa vettä jään päälle.

Nico Leokratis

Leokratis hämmästelee sitä, ettei kelvannut edes määräaikaiseen työsuhteeseen luistinradan hoitajaksi. Työ olisi ollut hänelle tuttua, koska hän on ajanut samantyyppisiä, mutta vain isompia koneita.

– Työtehtävänä oli aurata pienellä kiinteistöhuoltotraktorilla lunta jääradan päältä, jäädyttää jäätä ja pitää pukukoppi puhtaana. Olivat sitä mieltä, ettei pientä traktoria osaa käyttää, aurata lunta ja suihkuttaa vettä jään päälle ilman puolen vuoden koulutusta. Minun mielestäni ne ovat hommia, jotka jokainen kotinsa siistinä pitävä osaa.

Paperi ei kerro kaikkea

Leokratisin mielestä joidenkin ammattialojen työvoimapula johtuu usein työnantajan nirsoilusta.

– Kaverini työpaikassa on jatkuvasti pari työpaikkaa auki, kun ei löydy sopivaa tekijää. Kaveri yrittänyt sanoa pomoilleen, että voisitteko katsoa muutakin kuin papereita.

Hän myöntää, että koulutus on toki välttämätön tietyillä ammattialoilla.

– Toki ymmärrän, että toisissa ammateissa koulutus on välttämätön. Paperit eivät kuitenkaan kerro esimerkiksi sitä, sopiiko hakija työyhteisöön.

Mies toivookin työnantajilta joustamista tilanteessa, jossa työpaikkaa ei saada täytettyä liian korkeiden vaatimusten vuoksi.

– Ennen työnantajat ottivat ihmisiä koeajalle, jos heillä oli kiinnostusta ja kova halu oppia. Nykyään et pääse ilman koulutusta edes näyttämään, kuinka hyvä mahdollisesti olisit.

Nykyään et pääse ilman koulutusta edes näyttämään, kuinka hyvä mahdollisesti olisit.

Nico Leokratis

Millä palkalla?

Kerroimme torstaina TEM:in Tilastokeskukselta tilaamista työnantajahaastatteluista, joissa työnantajat nimeävät työvoiman saatavuusongelmien syiksi paitsi koulutuksen ja osaamisen puutteen, myös motivaatio-ongelmat.

Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Jukka Haapakoski tyrmää puheet työttömien passiivisuudesta. Jäsenjärjestöistä tulleiden viestien mukaan kiinnostusta pienimuotoiseen ja yleishyödylliseen työntekoon riittää.

Puheenjohtaja hämmästelee varsinkin lieksalaisen leipomoyrittäjän kommentteja. Yrittäjä ihmetteli Ylen jutussa, miksei yrityksen tarjoama koulutus ei kiinnostanut, vaikka tarjolla olisi ollut mahdollisesti jopa vakituinen työpaikka.

– Yritysten osalta pitää myös katsoa, millä palkalla ja kenelle työtä tehdään. Joskus tarjolla on vain työkokeilua, ei varsinaista työpaikkaa, sanoo Jukka Haapakoski.

Ammatit eriytyneet liikaa

Nico Leokratisin kritiikin Haapakoski ymmärtää. Vaatimukset esimerkiksi koulutuksen ja ympäristönormien suhteen ovat usein liian tiukat. Hän kritisoi myös ay-liikettä, joka on ajanut liikaa eri ammattien eriytymistä suuremman palkan toivossa.

– Voi hyvin pohtia, onko meillä varaa tähän tässä taloustilanteessa. Mallia kannattaisi ottaa ulkomailta. Siellä henkilöllä on tietty pohjakoulutus, mutta yritys tarjoaisi syventävän koulutuksen. Kustannuksia ei pitäisi ulkoistaa työntekijälle, sanoo Haapakoski.

Mallia kannattaisi ottaa ulkomailta. Siellä henkilöllä on tietty pohjakoulutus, mutta yritys tarjoaisi syventävän koulutuksen.

Jukka Haapakoski

Raha ei riitä edes työmatkaan

Myös diakoniatyössä työstä kieltäytymisen syyt näyttäytyvät hyvin erilaisina kuin työnantajien vinkkelistä.

– Kuuntelen joka päivä työttömien ihmisten kertomuksia. Puhelinmyyjän ja taksikuskin työ on silkkaa riistoa. Näissä ammateissa voi joutua tekemään työtä ilman peruspalkkaa, pelkällä provisiolla. Saattaa tehdä niska limassa töitä ja palkkapäivänä huomata, että raha ei riitä edes työmatkoihin ja ruokaan, kertoo Turun Henrikinseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Heli Lindroos.

Osa ei kestä jatkuvaa haistattelua

Diakoniatyössä on tavattu myös asiakkaita, jotka eivät ole kestäneet rankkaa puhelinmyyntityötä.

– Terveys on pettänyt, koska ihminen ei kestä jatkuvaa epäonnistumista ja haistattelua. Vapaita puhelinmyyjän paikkoja ei paljon kannata mainostaa työttömyyden yhteydessä, Lindroos sanoo.

Hän muistuttaa, ettei perheenisä elätä perhettään esimerkiksi marjanpoiminnalla. Työ on usein kaukana ja vaatii asumista ja matkustamista.

– ​Työttömällä turkulaisella asiakkaallani ei ole kolmea euroa, että hän pääsisi matkustamaan kaupungin laidalta toiselle. Matka marjanpoimintaan Suonenjoelle tai Kemijärvelle on vielä isompi juttu.

Puhelinmyyjän ja taksikuskin työ on silkkaa riistoa. Saattaa tehdä niska limassa töitä ja palkkapäivänä huomata, että raha ei riitä edes työmatkoihin ja ruokaan.

Heli Lindroos

Tarvitaan tavallisia töitä

Diakoniatyössä on havaittu, että Suomesta puuttuu tavallisia töitä. Sellaisia, joita voisi hakea kuka tahansa työtön.

– Niitä ei varmaan ole tulossa enää koskaan. Olemme siirtyneet yhteiskuntaan, jossa suuri osa ihmisistä on syrjäytetty työelämän ulkopuolelle. Edelleen eletään sellaisilla pelisäännöillä ja mielikuvilla kuin töitä olisi olemassa kaikille.

Lindroos muistuttaa, että monilla nuorilla ei ole realistista käsitystä työssä käymisestä ja työpaikan toimintakulttuurista, koska eivät ole sitä koskaan päässeet kokeilemaan.

– Työporukassa heistä moni saisi hommasta kiinni, jos heille olisi tarjolla palkkatöitä. Suurin osa työttömistä on niitä, jotka olivat meillä eilen työkavereina ja he olivat tosi päteviä tyyppejä. Mihin se siitä olisi muuttunut?