Saako nainen lukea radiossa uutisia sodasta? Kuuntele kooste Ylen Radiouutisten suurista uutisista 50 vuoden varrelta

Ylen Radiouutisten ensimmäisestä lähetyksestä tulee lauantaina kuluneeksi 50 vuotta.

kulttuuri
Ari Valjakka vuonna 1965
Toimittaja Ari Valjakka uutisstudiossa vuonna 1965.Yle

”Lieksanjoella sattuneessa veneonnettomuudessa hukkui kolme uimataidotonta metsätyömiestä tänä aamuna.”

Näillä sanoilla Ari Valjakka luki Yleisradion ensimmäiset radiouutiset 5. syyskuuta 1965. Uutiset lähetettiin varmuuden vuoksi viihteellisemmällä Rinnakkaisohjelma-kanavalla Yleisohjelman sijaan.

– Mentiin turvallisuussyistä Rinnakkaisohjelmassa, koska se oli harjoittelua eikä haluttu möhlätä koko hommaa. Muuten oli kauheen kiva fiilis. On kiva aina aloittaa uutta tyhjältä pöydältä, Valjakka muistelee historiallista hetkeä.

Radiossa oli toki kuultu uutisia ennen tätäkin Suomen Tietotoimiston STT:n tuottamina ja lukemina. Yleisradion tuolloisen pääjohtajan Eino S. Revon uudistussuunnitelmiin kuitenkin kuului oman radiouutistoiminnan perustaminen. Tehtävän sai hoitaankseen Ralf Friberg.

– Lehdistön epäluulo oli suuri. Se pelkäsi, että Suomen Tietotoimiston asema heikentyy, Friberg muistelee.

Toimittaja Aimo Nikulainen lukee telexiä
Toimittaja Aimo Nikulainen lukee telexiä v. 1976Yle

Saako uutistenlukija esitellä itsensä?

Radiouutisten muotoa mietittiin alkuvuosina tarkkaan. Vuoden 1966 alussa sallittiin jopa se, että uutistenlukija esitteli lähetyksessä itsensä. Tämä herätti ohjelmaneuvostossa paheksuntaa, sillä joidenkin jäsenten mielestä lukijan piti edustaa radiota eikä itseään.

Ristiveto johti siihen, että käytännöstä luovuttiin.

– Radiohan oli persoonaton siinä mielessä, että ihmiset olivat ääniä tapeteissa, Ari Valjakka muistelee tuon ajan henkeä.

Myöhemmin ilmapiiri muuttui ja lukijat alkoivat jälleen esitellä itsensä.

Nainen radiostudiossa.
Toimittaja Raija Massala uutisstudiossa, taustalla äänitarkkailija Sinikka Ratinen v. 1976. Yle

Toinen kuohuttava tapaus Radiouutisissa koettiin, kun nainen luki ensimmäistä kertaa uutisia. Anna-Liisa Anttilan lukeman lähetyksen jälkeen päällikön sihteeri oli helisemässä palautteen kanssa.

– Puhelin kävi kuumana, että miten nainen voi lukea uutisia. Eihän nainen voi puhua murhista ja sodista. Se on kuin mies puhuisi virkkauksesta ja keittämisestä, Valjakka kertoo.

Eva Polttila on sydämeltään radiolainen

Monelle tuttu toimittaja Eva Polttila luki ensimmäisen kerran Ylen Radiouutisia vuonna 1970.

– Luin myöhäisuutisia ja jännitti ihan penteleesti. Ulkomaanuutisia siinä tuli luettavaksi ja jotenkin se meni kahlaten läpi.

Eva Polttila ja Ossi Kervinen.
Eva Polttila ja Ossi Kervinen uutisstudiossa vuonna 1978.Yle

Polttila kokee edelleen olevansa radioihminen, vaikka teki suurimman osan urastaan televisiossa.

– Olen ollut kaiken kaikkiaan 12 vuotta radiossa ja 28 vuotta television puolella. Kyllä silti tunnen olevani radiolainen. Iso osa hyviä kavereita ja työkavereita ovat radiolaisia. Oltiin silloin sen verran nuoria. Ja sieltä se löytyi puolisokin sitten.

Radio on Polttilalle nykyisin tärkein uutislähde, sillä hän ei käytä nettiä säännöllisesti.

– Kuuntelen aamun uutislähetykset ja Ykkösaamun. Sitä pahoittelen, että nykyisin samat uutiset pyörivät sekä radiossa ja televisiossa. Kun kuulee jonkun uutisen päivällä radiosta, niin sen tietää, että se tulee myöhemmin televisiosta. Se on harmillista.

Uutiset eivät tipahda taivaalta

Jan Fredriksson on tuttu ääni monilta Ylen radiokanavilta. Hän aloitti Radiouutisissa vuonna 1998 ja hän on ollut lukemassa muun muassa Radiomafian, Radio Ainon, YleX:n ja YleQ:n uutisia. Nykyisin hän lukee uutisia Yle Radio Suomessa ja Yle Radio 1:ssä.

Ryhmä miehiä ja naisia.
Radiomafian ja Radio Ainon uutisryhmä perustettiin v.1999. Alh.vas. Hanna Juuti ja Mika Rahkonen; kesk.vas. Tanja Tähti, Timo Kämäräinen ja Piia Paakkunainen; ylh.vas. Ville Alijoki, Ilkka Villi ja Jan Fredriksson.Yle

Vuosien varrelta Fredrikssonille ovat jääneet mieleen kansainvälisesti suuret uutiset kuten Fukushiman onnettomuus ja syyskuun 11. päivän kaksoistornien romahdus. Kotimaisista uutisista mieleen ovat jääneet kouluampumiset ja Hyvinkään ampumistapaus.

– Kun koko kansakunta pysähtyy, myös uutistoimittaja tavallaan pysähtyy. Mutta siinä pitää ryhtyä uutisoimaan ja käsitellä omat tunteensa myöhemmin. Ne ovat niitä päiviä, jotka ovat ammatillisesti palkitsevia, vaikka ne olisivat ikäviäkin asioita. Monesti sanotaan, että huonot uutiset ovat uutistoimittajille niitä hyviä uutisia.

Fredrikssonille uutistoimittajan työssä parasta on kliseestä huolimatta se, että jokainen päivä tuo jotain uutta. Monelle kuulijalle radiouutisten lukijan työ saattaa kuulostaa helpolta.

– Ihmiset luulee, että me vedetään täällä lonkkaa lähetysten väliajat ja ei tehdä mitään ja sitten mennään vaan lukemaan ja uutiset tipahtavat jostain taivaalta. Keskustelemme jatkuvasti kollegoiden kanssa näkökulmista, teemme varmistuspuheluita ja sovimme haastatteluja.

Radio pitää pintansa

Uutistoiminnasta on tullut vuosien aikana entistä kiireisempää. Journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokankaan mielestä radiouutiset sopivat nettiaikaan ja tämän päivän nopeaan tiedotukseen.

Toimittaja Petteri Löppönen taukojumppaa.
Toimittaja Petteri Löppönen taukojumppaa v. 2015.Yle

– Luulen, että radion tulevaisuus on tässä turbulentissa mediamaailmassa aika turvallinen. Radio on monipuolinen väline, vaikka siitä se kuva puuttuukin. Ehkä ääneen perustuminen tekee siitä niin vahvan. Se toimii perinteisessä radiossa, netissä ja erilaisten mobiilivälineiden kautta.

Ylen Radiouutisten tämän hetken työntekijällä Jan Fredrikssonilla on niksit media-alan myllerryksessä pärjäämiseen.

– Nopeus, luotettavuus, asiallisuus ja pikkusen pilkettä silmäkulmaan, Fredriksson virnistää.

Kuuntele kooste Ylen Radiouutisten suurista uutisista 50 vuoden varrelta. Historiakoosteen tekijät: Matti Väisänen, Juha Hjelm ja Margit Alasalmi.

Toimittaja Raija Massala lukee uutisia studiossa.