Lapselle voi kertoa, mistä ruoka tulee – myös eläimen teurastamisesta

Pedagogi sanoo, että lapselle voi eläinten teurastamisesta kertoa, mikäli sen tekee korrektisti ja ikätasoon sopivalla tavalla. Myös lasten esittämiin kysymyksiin pitää osata vastata.

ilmiöt
Kuvassa vasemmalta Elina Hujanen, Riikka Nuutinen, Ida Rämö, Aaron Heino, Joonatan Yli-Kahrakuusi ja Juha Mäkelä
Eeva Hannula / Yle

Jokioisilla järjestettävän lasten maatalousnäyttelyn tarkoituksena on kertoa lapsille maaseudusta. Niinpä puntaroimme lasten kanssa, mitä ja kuinka paljon he maaseudusta tietävät.

– Minä en tiedä maaseudusta paljon mitään, mutta sen tiedän, että siellä on eläimiä ja peltoa, kaikkea mukavaa, sanoo peruskoulun 5-luokkalainen Miinan koululainen Ida Rämö Jokioisilta.

– Minua kiinnostaa tosi paljon katsella maaseutua, kun ajetaan autolla, sanoo Riikka Nuutinen.

– Aina kun ajetaan ohi, niin on hienoa katsoa puimureita ja traktoreita, sanoo Joonatan Yli-Kahrakuusi.

– Minä tiedän aika paljon maatilasta, elämä maatilalla on aika rauhallista, kun siellä ei ole naapureita, sanoo Aaron Heino, porukan asiantuntija, joka kertoo itsekin asuneensa maalla.

Maaseudun ja kaupungin lapset eri lähtökohdissa

Miinan koulun rehtori Juha Mäkelä sanoo, että tärkeintä lapsille ovat eläimet ja koneet.

Vuohi kurkistaa aitauksesta
Lapset kohtaavat eläimiä kotieläinpihoilla ja lasten maatalousnäyttelyssä. Arki modernilla maatilalla ei aina vastaa lastenkirjojen antamaa kuvaa.Eeva Hannula / Yle

– Uskon siihen, että kaikki tietävät, että kun puimuri viljaa pui, niin se on ruokaa, jota me syömme. Lapset tietävät myös sen, että maatilan eläimistä myös tulee ruokaa.

Mäkelä on sitä mieltä, että lapsi aivan varmasti tietää, mistä liha on peräisin. Minkä ikäiselle lapselle voi puhua teurastamisesta, sitä ei hän sen sijaan pysty määrittelemään. Asia on Mäkelän mielestä hyvin yksilöllinen.

– Esimerkiksi lapsen oma elinympäristö varmaankin vaikuttaa. Maalaislapsi tietää luonnostaan, että eläin todennäköisesti jossain vaiheessa teurastetaan. Moni näkee myös arjessa, kun kotitilalta viedään eläimiä, ja lapsi myös varmasti tietää, minne ne viedään.

– Juu, kyllä me tiedetään, mistä liha tulee, sanoo Riikka Nuutinen.

– Minun käy kyllä sääliksi niitä eläimiä, kun ne joutuvat teuraaksi, että me saamme syödä, sanoo Ida Rämö.

Koulussa kerrotaan mistä ruoka tulee

Jokioisilla kouluopetuksessa käytetään paljon maaseudun esittelypuistoa Elonkiertoa apuna, kun lapsille kerrotaan ruoan alkuperästä. Lauantaina koko Miinan koulu lähtee lasten maatalousnäyttely Mansikkiin (siirryt toiseen palveluun), kertoo Mäkelä.

– Kyllä koulussa käydään aivan alkuluokista lähtien lävitse, mistä ruoka tulee. Asiat käydään lävitse tietysti ikätasoon sopivalla tavalla ja konkreettisten esimerkkien kautta. Ensi viikolla meiltä lähtevät kakkosluokkalaiset marjastamaan ja tarkoitus on sen jälkeen leipoa.

On ammattitaitoa osata kertoa asioista lapsille tilanteeseen sopivasti, Mäkelä korostaa.

– Periaatteessa kaikesta voi lapselle puhua, mutta tapojen täytyy olla oikeita. Myös lasten esittämiin kysymyksiin pitää osata vastata. Lapsi kyllä asettaa opettajalle kovan haasteen, on sitten kyse ruoasta tai mistä muusta hyvänsä.

Kasvaako peruna puussa?

Entä mitä ajattelee rehtori, kun hänelle väitetään, että tämän päivän lapsi saattaa luulla, että peruna kasvaa puussa.

– On se varmaankin aivan mahdollista. Voin jopa veikata, että joku meidänkin koulun oppilaista miettii sitä, missä peruna mahtaa kasvaa. Kyllä silti uskon, että valtaosa lapsista tietää, missä peruna kasvaa. Voin olla väärässäkin.

Ja tyttöjä nauratti!

– Kyllä varmaan aika moni tietää, missä peruna kasvaa. Niin, eihän se kasva puussa... sehän kasvaa maassa... vai eikö kasva?