Helluntailainen Martta: "Uskoni on usein ongelma muille, ei minulle"

Martta Kaatrasalon elämän kaikkia valintoja ohjaa usko Raamattuun.

Kotimaa
Martta Kaatrasalo
Riina Kasurinen/Yle

32-vuotias Martta Kaatrasalo istuu keittiön pöydän ääressä Mikkelin Rantakylässä. Aurinkoinen omakotitalo on remontissa ja Kaatrasalojen kolme lasta leikkivät äitinsä ympärillä. Martta on hoitovapaalla sairaanhoitajan työstään. Ihan tavallinen mikkeliläinen perhe – paitsi, että kaikki arjen ratkaisut kumpuavat Raamatusta.

– Helluntaiseurakunta on henkinen kotini. Olen kasvanut uskovaisessa perheessä ja sitä kautta olen itse aikoinaan tehnyt uskon ratkaisun eli uskon Jeesukseen Kristukseen. Kun muutimme Mikkeliin, helluntaiseurakunta tuntui omimmalta, Kaatrasalo kertoo.

Helluntaiseurakuntaan ei kasteta lapsia vaan uskonratkaisu tehdään aikuisena.

– Helluntalaisuus ei kuitenkaan ole identiteettini, eikä se ole minulle tärkeää. Tärkeää on se, että olen uskovainen. Uskon Raamattuun, ja sinne pohjautuvat arvoni ja valintani elämässä. Tällä hetkellä se näkyy eniten lasten kasvatuksessa.

Kaatrasalojen perhe esimerkiksi käy kerran viikossa seurakunnassa ja lapset käyvät pyhäkoulussa. Uskonto ohjaa myös median käyttöä, eikä sellaisia ohjelmia katsota, jotka edustavat erilaisia arvoja kuin oma uskonto. Kaatrasalot eivät käytä alkoholia, sillä Raamatun mukaan viinistä ei pidä juopua, joskin esimerkiksi tervetuliaismaljan voi nostaa.

– Usko näkyy kaikessa. Minulla on elämässä päämäärä, tiedän mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja mitä kohti olen menossa. Se antaa minulle ilon ja vapauden elää täysillä, mikä näkyy koko elämässäni. Minulla on aina Jumala rinnallani. Vaikka en elä missään pumpulissa vaan elämääni tulee haasteita siinä kuin kenelle tahansa, niin minä tiedän, että minulla on, keneltä pyytää apua. On Jumala, johon voin turvata, Martta Kaatrasalo kertoo.

"Myös uskovaisilla on oikeus sanoa mielipiteensä"

Kaatrasalo ei koe eroavansa juuri mitenkään niistä ihmisistä, jotka eivät ole uskossa. Sen sijaan tilanne on usein päinvastainen.

– Joskus tuntuu, että kun tulee ilmi, että olen uskovainen, niin toiset kokevat, että on vaikeaa olla tai tulee vaivaantunut olo. Minä sen sijaan olen asian kanssa ihan sinut ja vapaa siitä, että kokisin erottuvani muista.

Suomalaisessa kulttuurissa omaa uskoa ei ole tapana julistaa tai levitellä vaan usko on henkilökohtainen asia, joka usein jaetaan vasta luottamuksellisissa ihmissuhteissa. Jumalaan uskominen ei ole tämän päivän Suomessa myöskään erityisen trendikästä.

– Ehkä ajatellaan, että uskominen on vanhanaikaista ja nykyisin monet asiat halutaan selittää tieteellisesti tai järjellä. Mutta usko on uskon asia. Jokainen ihminen tässä maailmassa kuitenkin mielestäni etsii sisällön elämäänsä ja tekee sen mukaan valintansa. Minun valintani on se, että minä uskon Jeesukseen Kristukseen ja se tuo minulle ilon ja rauhan, Kaatrasalo sanoo.

– Olen iloinen siitä, että kaikilla on sananvapaus ja saa ilmaista mielipiteensä. Myös meillä uskovilla on se, ja mekin saamme sanoa mitä mieltä olemme. Minulla saa olla oma kantani asioihin ja minä kunnioitan toisten ajatuksia ja näkemyksiä.

Helluntaiseurakunta on Suomen suurin vapaakristillinen eli luterilaisen kirkon ulkopuolinen kristillinen yhteisö. Kristillisdemokraattien tuore puheenjohtaja Sari Essayah on myös helluntaiseurakuntalainen.

– En koe lottovoittona sitä, että hän on helluntalainen. Enemmänkin on merkitystä sillä, että hän uskoo Raamattuun ja ja hänen arvovalintansa ja politiikkaansa pohjautuvat Raamattuun. En ole mukana politiikassa, mutta toivon, että Raamatun näkökulma tuodaan esille kaikkiin niihin ratkaisuihin ja valintoihin, mitä tänä päivänä tehdään.