Kuivuvasta Veikseljoesta paljastuu muistoja Puolan menneisyydestä

Poikkeuksellinen kuivuus on tehnyt Veikselistä ja sen sivujoista paikoin pelkkiä puroja. Samalla niiden pohjasta on paljastunut arkeologisia aarteita muun muassa molempien maailmansotien ajalta ja aina tuhansien vuosien takaa.

Ulkomaat
Hirvi seisoo Vistulajoessa elokuussa 2015. Eläintä kuvataan oranssista veneestä.
Vistulajoessa on niin vähän vettä, että sitä riitti Varovassa jokeen kahlanneelle hirvelle vain polviin asti. Epätavallista näkyä seurattiin elokuun lopussa Puolan televisiossa tunteja, kunnes poliisi ohjasi otuksen metsään.Radek Pietruszka / EPA

Puolan pisimmästä joesta Veikselistä paljastuu yhä enemmän arkeologisia löytöjä, kun ankara kuivus painaa joen pintaa aina vain alemmaksi. Yhtä matalalla joki ei ole ollut koskaan niinä yli 200 vuonna, joiden aikana korkeutta on mitattu.

Varsovan keskustan kohdalla Veikselillä on normaalisti syvyyttä lähes 2,40 metriä, mutta nyt pinta on laskenut 40 senttiin. Se antaa kumiveneille seilaileville ja kahluuhousuihin pukeutuneille Vasovan yliopiston tutkijoille oivan mahdollisuuden selvittää tutkilla ja muilla laitteilla, mitä joen hiekkapohjaan on vuosisatojen varrella kasautunut.

– Eniten on kappaleita kiviesineistä, jotka Ruotsi yritti varastaa vuoden 1656 miehityksessä, kertoo arkeologi Hubert Kowalski.

Marmori ja muu kivi ovat peräisin muun muassa suihkulähteistä, ikkunapenkeistä ja pylväistä, mutta muutakin on tänä kesänä noussut Veikselin pintaan: muun muassa veneitä ja kanuunankuulia sekä keramiikkaa, jolla on ikää jopa 2 400 vuotta.

Oikukasta jokea on yleensä mahdoton tutkia

Yli tuhannen kilometrin mittainen Veiksel on Puolan pisin joki. Se on myös yksi Euroopan omapäisimmistä vesiväylistä, kuvailee kulttuuriministeri Malgorzata Omilanowska, joka kävi torstaina tutustumassa arkeologien löytöihin.

– Pohjassa on 8–9 metrin syvyydeltä hiekkaa, ja joki tekee sillä, mitä mielii. Joskus se kasaa hiekkaa valtavaksi keoksi, mutta seuraavana vuonna samalla paikalla onkin suuri kuoppa, Omilanowska kertoo.

Normaalisti tällaisen myllerryksen tutkiminen on jokseenkin mahdotonta. Nyt apuna on voitu käyttää jopa raskaita kaivuukoneita.

Juutalaisten hautakiviä löytyy sirpalekaupalla

Veikselistä on löytynyt muun muassa se, mitä jäi jäljelle Ponitowskin sillasta, jonka natsi-Saksa räjäytti vuonna 1944 nujertaessaan Varsovan kansannousun. Sodan jälkeen silta rakennettiin uudelleen.

Sodanjälkeisissä rakennustöissä jatkettiin osin sitä, minkä natsit olivat aloittaneet: Bródnon juutalaisen hautausmaan hävittämistä. 300 000 hautakivestä on nykyisin jäljellä vain kolme tuhatta. Muut käytettiin rakennustöissä ja Veikselin rantojen vahvistamiseen.

Niiltä on nyt voitu poimia runsaasti palasia hautakivistä, joissa näkyy hepreankielistä kirjoitusta. Kappaleet on palautettu hautausmaalle.

Vesi on huvennut myös Veikselin sivujoista. Jo aiemmin kerrottiin, että Bzurasta oli paljastunut toisen maailmansodan aikaisen neuvostokoneen hylky. Sanin rannalle puolestaan on pulpahtanut muisto edellisestä maailmansodasta: pieni partiovene aseineen ja ammuksineen.

Lähteet: AFP, AP