Kerran korttiin koukkuun jäänyt on koukussa ikänsä

Tavallisesti ikääntynyt postikorttiharrastaja on innostunut kortteihin ja niiden keräilyyn jo nuorena. Keräily säilyy läpi elämän. Korttiharrastaja suree, että uusia nuoria ei korttien pariin juuri löydy. Korteissa kiinnostavat eri aihepiirit, kauneus ja kuulut taiteilijat sekä huokeus. Pikkurahoillakin voi koota itselleen kokoelman.

Kotimaa
Postikorttilaatikoita Hämeenlinnan Postikorttitaivas-tapahtumassa
Postikorttien maallikkoa melkein pökerryttää sekä korttien että niistä löytyvien keräiljöitä kiinnostavien aiheiden määrä. Aikaa kuluu omaa löytyöä etsiessä.Markku Karvonen / Yle

Suomen Postikorttiyhdistys Apollon puheenjohtaja Olli Saarinen katselee Hämeenlinnan Verkatehtaalla mielissään ympärilleen. Paikka on täynnään kortteja, myyjiä, ostajia, näyttelyitä ja harrastajia. Tosin suuri osa kortteja tutkivista on jo eläkeiässä.

Näin on, myöntää Olli Saarinen. Hän sanoo korttien kulta-ajan olevan takana mutta ei usko kortin olevan kuolemassa. Edelleen kortteja tehdään, ostetaan, lähetetään ja harrastetaan. Nuoria vain on vaikea saada jatkamaan rikasta perinnettä. Näin vaikka Olli Saarinen kehuu miten helppo on päästä alkuun. Yleensä kortit ovat varsin halpoja, joten raha ei ole este oman kokoelman kartuttamiselle. Kortteja löytyy valmiiksi joka perheestä ja suvusta.

Pökerryttävä aihekirjo

– Korteissa on sama kuin postimerkeissä; ne ovat taiteen, kulttuurin ja historian läpileikkauksia. Mutta korteissa on vielä enemmän mahdollisuuksia kuin merkeissä, ja kookkaampina niissä on usein silmälle enemmän visuaalista kauneutta. Sinänsä ei ole tärkeää onko kortti kulkenut postissa. Useimmille tärkeintä on aihe.

– Monesti aihe liittyy vaikka ammattiin tai mieluisaan harrastukseen, joka laajenee kortteihin. Aiheita on valtava määrä. Myyntipöydillä olevat kortit maksavat yleensä alle euron, mutta tiedän noin tuhannenkin euron hintaisia kortteja. Joko kortti on todellinen harvinaisuus tai sen taiteilija tai aihe on aivan erityinen.

– Lähetetyissä korteissa saattaa olla viesteinä välähdyksiä ihmisten elämästä, mutta keräilijöitä tuntuu kiinnostavan enemmän kuvapuoli. Eikä keräilyssä tärkeintä ole onko kortti kulkenut ja onko siinä merkki. Keräilijää kiinnostaa että kortti on siisti ja hyväkuntoinen. Ja usein keräily laajenee niin että aihekirjo kasvaa, sanoo Olli Saarinen.

Kortti on jo kulta-aikansa nähnyt

– Postikortti yleistyi 1870-luvulta alkaen. Kuvalliset kortit alkoivat valokuvauksen kehityksen myötä yleistyä 1890-luvusta eteenpäin. Pariisin maailmannäyttely oli yksi murros vuonna 1900. Silloin julkaistiin valtavasti kortteja. Aihepiirit ovat olleet melko pysyviä. Erittäin pysyviä ovat mm. vuotuisjuhliin liittyvät sekä tervehdys- ja onnittelukortit. Aikanaan oli helluntaikorttejakin. 1970-luvulla lähetettiin jouluksi yli 50 miljoonaa korttia. Siitähän määrät ovat pudonneet.

– Nopea tiedonvälitys tietenkin syö korttia. Aiemmin postin kulku oli nopeaa, ja postikortti oli kuin tekstiviesti: Kuten sillä ja sillä junalla, tule asemalle vastaan. Mutta aina vain on mieluisaa saada postikortti.