Kerava on Suomen tivolitoiminnan syntysija – kukaan ei tiedä tarkalleen miksi

Suomalaisen tivolitoiminnan juuret ovat syvällä Keravan kaupungin mullassa. Suomen suurimmat tivolit toimivat edelleen Keravalla ja Tuusulassa. Mutta miksi Sariolan suvun johtohahmo perusti ensimmäisen huvikojunsa vuonna 1888 juuri Keravalle?

Kotimaa
Keravan sirkusmarkkinat järjestettiin tänä vuonna 38. kerran. Avajaiskulkue vaelsi markkinakojujen keskellä lauantaina 5. syyskuuta.
Keravan sirkusmarkkinat järjestettiin tänä vuonna 38. kerran. Avajaiskulkue vaelsi markkinakojujen keskellä lauantaina 5. syyskuuta.Vesa Marttinen / Yle

Kesäkuun 15. päivänä vuonna 1888 Johan Abraham Walfrid Grönroos pystytti Keravalle huviliikkeen, johon kuului ampumarata, pieni voimailunäytösteltta sekä renkaanheittopiste.

Tämän liikkeen perustamista voidaan pitää Sariolan suvun huvibisnestoiminnan alkupisteenä. Seuraavien vuosikymmenien aikana liiketoiminta laajeni koko maan laajuiseksi tivolibisnekseksi, joka jatkuu tänäkin päivänä.

Mutta miksi Helsingissä asunut Grönroos aloitti toimintansa juuri Keravalta, joka vielä tuohon aikaan oli osa Tuusulan kuntaa?

– Itse asiassa syy tähän ei ole tiedossa, sanoo Keravan museon museoamanuenssi Tommi Uutela.

Uutela on sukeltanut syvälle Keravan ja Sariolan suvun huviliiketoiminnan syövereihin. Hän on koonnut Keravan museossa meneillään olevan näyttelyn Huvin vuoksi – Suurenmoiset Sariolat.

Vaikka tarinan alkupisteen perimmäinen syy on mysteeri, ovat Sariolan suvun teot muutoin varsin tarkkaan dokumentoitu.

Grönroos suomentui Sariolaksi

J.A.W. Grönroos oli markkinoilla liikkuva huviliikeyrittäjä. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ei Suomessa ollut vielä varsinaisia tivoleita, vaan yksittäisiä yrittäjiä, joista jollain saattoi olla karuselli ja jollain toisella vaikkapa renkaanheittopiste.

Grönroos kehitti ja laajensi toimintaansa määrätietoisesti ostamalla muun muassa ensimmäisten suomalaisten joukossa elokuvaprojektorin syksyllä 1899.

– Hänen toimintansa kovaa ydintä oli 1900-luvun alkuvuosina elokuvien esitystoiminta yhdistettynä ampumarataan, Uutela sanoo.

Grönroos joutui epämääräisen välikohtauksen vuoksi vankilaan vuonna 1905, ja huviliiketoiminta siirtyi hänen pojalleen Johan Adolf Fredrik "Jaffu" Grönroosille. Vuonna 1918 poika muutti suvun nimen suomalaiseksi Sariolaksi. Tarkka syy nimen suomennosmuotoon ei ole tiedossa.

Isän vapauduttua poika jatkoi bisneksiä itsenäisenä yrittäjänä ja suuntasi itäiseen Suomeen elokuvanesityshankkeiden parissa. Hän asettui Terijoelle, joka oli suosittu kesänviettopaikka.

– Huvittelunnälkäistä ja rahakasta väkeä riitti ja hänen huvibisneksensä kukoisti ja kasvoi. Oli sekä telttateattereita että kiinteitä elokuvateattereita.

Keravan Sariolanmäki vakiintui asemapaikaksi

Kun Terijoki Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen myötä menetti merkityksenä lomanviettopaikkana, Jaffu muutti perheineen Helsinkiin ja edelleen vuonna 1921 Keravalle.

– Silloin kytkös, johon kuuluvat Sarioloiden huviliiketoiminta ja Kerava, sai lopullisen sinettinsä, Uutela sanoo.

1920-luvulla Jaffu Sariola alkoi hiljalleen luopua elokuvatoiminnasta ja kehittää tivolitoimintaa. Noista ajoista aina 50-luvun lopulle Kerava oli mitä suurimmissa määrin sirkus- ja tivolikaupunki.

Jaffu Sariola perheineen asui Keravan keskustan tuntumassa Sariolanmäkenä tunnetussa huvilassa. Paikka toimi paitsi yhdeksänlapsisen suurperheen kotina, myös eräänlaisena liiketoiminnan talvivarikkona, jossa lepäsi niin työväkeä, kalustoa kuin sirkuseläimiä.

1920-luvun alusta aina 50-luvun lopulle Kerava oli mitä suurimmissa määrin sirkus- ja tivolikaupunki.

Tivoli Sariolan nykyinen johtaja Tapio Sariola muistaa joitain yksityiskohtia isoisänsä legendaarisesta puutalosta.

– Olen syntynyt vuonna 1953 ja muistan sen kyllä. Tarina jostain sotia edeltävältä ajalta kertoo, että Kytömaalla asti lypseviltä lehmiltä loppui maidon tulo, kun Sariolanmäellä leijonat karjuivat.

Nykyisin Keravalla ja Tuusulassa

Sirkustoimintaa Sarioloiden suku harjoitti vain lyhyen ajanjakson vuosina 1949–1953. Tämänkin ajan muut tivoliosastot toimivat normaalisti.

Sirkus tuotti kuitenkin jatkuvasti tappiota ja meni lopulta konkurssiin. Tämän myötä myös Sariolanmäen kiinteistö jouduttiin myymään. 1950- ja 60-lukujen taitteessa se purettiin.

Konkurssin jälkeen liiketoiminnasta eriytettiin kolme tivolia, jotka olivat Jaffun poikien johtamia. Tivoli Unto Sariola, Tivoli Toivo Sariola ja Tivoli Matti Sariola olivat kaikki keravalaisia – ja myös toistensa kilpailijoita.

Tätä nykyä Tivoli Sariola on edelleen keravalainen yritys ja Suomen Tivoli on puolestaan tuusulalainen. Molemmat ovat suoraa jatkumoa 127 vuotta jatkuneessa perheyrityksessä.

Myös kolmannen edelleen toimivan tivolin, Tivoli Seiterän perustajana tunnettu Lauri Seiterä kasvoi Keravalla. Terijoella syntynyt poika siirtyi vanhempiensa eron myötä äitinsä huostaan, joka puolestaan työskenteli Sariolan perheen kotiapulaisena Keravalla.

Käytännössä Lauri Seiterä oli yksi Sariolan tivoliperheen jäsen. Myöhemmin hänellä oli merkittävä rooli myös Linnanmäen huvipuiston perustamisessa.

Sirkusmarkkinat alkoi varainkeruutapahtumana

Tänä viikonloppuna 38. kertaa järjestettävät Keravan sirkusmarkkinat liittyvät olennaisella tavalla kaupungin tivoli- ja sirkushistoriaan.

– 1970-luvun lopulla silloinen kaupunginjohtaja Yrjö Ahomaa, setäni Kalle Sariola sekä Aune Laaksonen kehittivät idean sirkusmuistomerkin pystyttämisestä Keravalle, Tapio Sariola kertoo.

Kolmikon ajatus oli kunnon eurooppalaistyyppisten markkinoiden perustaminen. Kadut suljettaisiin liikenteeltä ja karusellit ja muut markkinalaitteet valtaisivat kaupungin. Näin myös tapahtui, kun ensimmäiset Sirkusmarkkinat järjestettiin vuonna 1978.

Alun perin markkinoiden päätavoite oli siis rahan kerääminen sirkusmuistomerkin toteuttamiseksi Keravan kävelykadulle. Sirkusmuistomerkki paljastettiin vuonna 1979 ja se on edelleen paikallaan Keravan kävelykadun päässä.

Sirkusmarkkinat jäivät jokavuotiseksi perinteeksi, tosin tapahtuma on vuosien varrella muovautunut enemmän yleismarkkinoiden suuntaan. Järjestelyvastuu on nykyisin urheiluseura Keravan urheilijoilla.