Koe uusi yle.fi

Näin kalsarit kärähtävät jätteenpolttolaitoksessa – pian vaatejäte lämmittää ja valaisee kerrostaloasunnon

Kun kalsarit hajoavat korjauskelvottomiksi, ne voi jatkossakin heittää sekajätteen mukana roskiin. Vuodenvaihteen jälkeen kaatopaikoille ei saa enää kärrätä tekstiilijätettä, joten kuntien roska-autot ajavat kaikki sekajätteet jätteenpolttolaitoksiin. Voimaloissa jäte muutetaan sähköksi ja uusiolämmöksi. Lumppua kertyy yli 50 miljoonaa kiloa vuodessa.

Kotimaa
Miesten pitkät alushousut 1970-luvulta.
Yle Uutisgrafiikka

Vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikoille saa käytännössä kaataa vain jätteenpolttolaitosten tuhkaa: kaatopaikka-asetus (siirryt toiseen palveluun) kieltää kaiken orgaanisen eli eloperäisen jätteen viemisen kaatopaikoille.

Kun kalsarit menevät rikki, kuluttaja voi kuitenkin yhä heittää ne sekajäteroskikseen yhdessä vaikkapa muovisen pakkausjätteen kanssa. Kuntien velvollisuus on kärrätä sekajäte jätteenpolttolaitokselle poltettavaksi: kaatopaikalle niitä ei saa enää viedä. Erillisiä kierrätysastioita ei tekstiilijätteelle ole roskakatoksiin tulossa.

Kuluttajalle tämä ei merkitse mitään muutosta.

Sirje Stén

– Kuluttajalle tämä asetus ei merkitse mitään muutosta. Tällä hetkellä jätehuoltovastuu on kunnalla eli kunta joutuu huolehtimaan lakisääteisistä velvoitteista, toteaa ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä.

Rikkinäiset alushousut kärrätään jätevoimalaan poltettavaksi

Eri puoliilla Suomea on jo valmiina tai rakenteilla jätteenpolttolaitoksia, joihin jäte on vietävä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun sekajätteet kärrätään viime vuonna avattuun Vantaan Energian jätevoimalaan. 140 roska-autoa kippaa jätteensä voimalaan joka päivä.

– Olemme vieneet jätevoimalaan viime syksystä lähtien kaikki kotitalouksien sekajätteet, myös tekstiilit. Voimalassa jätteestä saadaan kaukolämpöä ja sähköä, kertoo ympäristöasiantuntija Mia Tarviainen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä.

Kalsareiden palamisesta syntyvä lämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkkoon. Kalsonkien polttamisesta syntyvä höyry muutetaan sähköksi ja jaetaan sähköverkkoihin, ja lopulta alkkareiden alkuperäinen omistaja voi saada pistorasiasta sähköä lamppuunsa.

Grafiikka siitä, kuinka rikkinäisistä kalsareista tulee sähköä ja lämpöä.
Yle Uutisgrafiikka

Suomessa aiotaan polttaa yli 50 miljoonaa kiloa lumppua vuodessa

Jokainen suomalainen hylkää keskimäärin 13 kiloa vaatteita (siirryt toiseen palveluun), lakanoita, verhoja ja muita tekstiilejä vuosittan. Näistä vain kolme kiloa annetaan hyväntekeväisyyteen, myydään kirpputoreilla tai annetaan sukulaisille tai tuttaville.

Keskivertosuomalainen heittää siis kymmenen kiloa roskiin tekstiilijätettä vuodessa. Yhteensä lumppua kertyy yli 50 miljoonaa kiloa.

Suomen ympäristökeskuksen mukaantähän asti näistä 80 prosenttia eli 40 miljoonaa kiloa on poltettu jätteenpolttolaitoksissa ja loput kymmenen miljoonaa kiloa on viety kaatopaikoille mätänemään. Vuodenvaihteesta lähtien lain mukaan kaikki lumput poltetaan ja muutetaan sähköksi ja lämmöksi.

Vaatejätteen kierrätys ei vielä mahdollista

Kalsareiden uusi elämä patterilämpönä tai sähkövirtana on tietysti parempi vaihtoehto kuin se, että ne mätänisivät kaatopaikalla tuottamassa kasvihuonekaasua, metaania, joka taas aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Vielä parempi ympäristön kannalta olisi se, että rikkinäisistä kalsareista tehtäisiin uusia

Ei tekstiilijätettä kannata kerätä turhaan.

Sirje Stén

kalsareita. Tämänkaltaisen kierrätyksen mahdollistavaa teknologiaa ei ole vielä käytössä.

Tekstiilijätteitä ei siis kannata lajitella erillisiin jäteastioihin, koska Suomessa ei tällä hetkellä ole mitään paikkaa, johon lumput vietäisiin ja jossa niistä tehtäisiin vaikkapa uusia vaatteita.

– Ei tekstiilijätettä kannata kerätä turhan takia erikseen. Ensin pitäisi olla joku kierrätystapa, jolla jätettä kierrätettäisiin, sanoo Stén.

Tulevaisuudessa rikkinäisistä kalsareista saatetaan tehdä uusia alushousuja

Rikkinäisten kalsonkien uudelleenkäyttö saattaa kuitenkin olla tulevaisuudessa mahdollista. Esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä tutkitaan mahdollisuutta tekstiilijätteen uusiokäyttöön. Tavoitteena on erottaa lumpuista selluloosakuitu, jota voitaisiin käyttää uusien kankaiden valmistukseen.

– VTT on kehittämässä hyödyntämismenetelmiä kemiallisen kierrätyksen osalta, mutta vielä tämä teknologia ei ole käytettävissämme, kertoo erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta.

– Tekstiilien uudelleenkäyttöä ja tekstiilijätteen hyödyntämistä ollaan viemässä myös pohjoismaisena yhteistyönä eteenpäin.

Voisiko kalsarit lähettää takaisin sinne mistä ne ovat tulleetkin?

Voisiko vaateteolliisuutta velvoittaa huolehtimaan niistä rikkinäisistä kalsareista? Eikö alushousuja voisi palauttaa sinne mistä ne ovat tulleetkin?

Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että tämänkaltaista materiaalikierrätysvelvoitetta ei vaateteollisuudelle ole kuitenkaan tulossa.

– Tuottajavastuu on usein määritelty lainsäädännössä. Suomessa ei ole tekeillä tämänkaltaista lakia, toteaa Sirje Stén.

Käyttökelpoiset vaatteet kannattaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mia Tarvainen

– Suomessa on niin vähän tekstiiliteollisuutta, että ei ole hirveän kiinnostavaa, että Suomi yksin tekee tällaista, kun suurin osa vaatteista tuodaan maahan. Silloin suomalaiset toimijat joutuisivat tavallaan maksamaan ulkomailtakin tuotujen tekstiilien jätehuollosta.

Tekstiilikierrätyksen mahdollistavaa teknologiaa odotellessa kalsareiden ostaja voi joko yrittää etsiä niin hyvälaatuiset kalsongit, että ne kestävät pitkään, tai housujen hajotessa ottaa neulan ja lankaa käteensä ja paikata ne.

– Käyttökelpoiset tekstiilit kannattaa toimittaa uudelleenkäyttöön, esimerkiksi lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen tai tuttaville tai myymällä kirpputoreilla, sanoo ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen HSY:ltä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Urheilu

Suomalaisten suksi ei pelannut karmeassa kelissä Rukalla

Björgen nappasi voiton naisten kympillä

Urheilu

Epäonnistunut voitelu jätti suomalaisnaiset kauas kärjestä: "Eihän siitä tullut yhtään mitään"

Urheilu

Watabe yhdistetyn mäkiosuuden kärki – Hirvonen ladulle yhdeksäntenä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin moskeijaiskun uhreja jo yli 300 – Syyttäjän mukaan hyökkääjillä oli mukana Isisin lippu