Maaoikeus ei istu paikallaan – tärkeimmät työkalut kumisaappaat ja silmät

Yksityistiekiistat ja kiinteistöjen rajariidat päätyvät usein maaoikeuden puitavaksi. Oikeus tekee katselmuksia paikan päällä, jolloin varusteiksi tarvitaan kumisaappaat ja tarkat silmät. Kyseessä on kiinteistöä koskeva niiden omistajien välinen kiista. Taustalla saattavat vaikuttaa myös heidän tunteensa.

Kotimaa
Maaoikeuden käräjätuomari Pekka Louhelainen ja maaoikeusinsinööri Simo Mikkola tarkastelevat katselmuksen paikkaa kartalta Oulun käräjäoikeudessa.
Maaoikeuden käräjätuomari Pekka Louhelainen (taustalla) ja maaoikeusinsinööri Simo Mikkola tarkastelevat katselmuksen paikkaa kartalta Oulun käräjäoikeudessa.Tiina-Leena Kurki / Yle

Oulun maaoikeuden käräjätuomari Pekka Louhelainen tarkastelee maaoikeusinsinööri Simo Mikkolan kanssa pöydälle levitettyä ilmakuvaa. Kyseessä ei ole tyypillinen alkusyksyn työpäivä, sillä maaoikeus matkustaa paljon.

Riidan kohteena olevan asian pääkäsittely pidetään usein kunnassa, jossa valituksen kohteena oleva kiinteistö on. Maaoikeuden istuntoja on siten muun muassa kunnantaloilla.

Lumettomaan aikaan riidan kohteena olevalla kiinteistöllä toimitetaan katselmus.

Eräässä toisessa kiinteistöriidassa oli kysymys senaatin oikeusosaston päätöksestä 1860-luvulla.

Pekka Louhelainen

– Maaoikeus ei juurikaan tee mittaustöitä, vaan ne on tehty jo kiinteistötoimituksissa aikaisemmin, ja niistä sitten valitetaan maaoikeuteen, käräjätuomari Pekka Louhelainen selostaa ja lisää pilke silmäkulmassa, että tärkeimmät työvälineet ovat kumisaappaat sekä omat silmät ja muut aistit.

Ratkaisulla vaikutusta vuosisatoja

Maaoikeiden päätös voi heijastua toisinaan jopa vuosisatojen päähän, mutta oikeus etsii joskus ratkaisua myös historiasta.

– Yhdessä jutussa oli pohjimmiltaan kysymys siitä, että saattoiko erään järven laskuojassa kala nousta tuntuvasti isojaon aikaan 1830-luvulla. Eräässä toisessa kiinteistöriidassa oli kysymys senaatin oikeusosaston päätöksestä 1860-luvulla, käräjätuomari Pekka Louhelainen kertoo.

Louhelainen muistuttaa, että vanhalla asiakirjalla oli jutun ratkaisussa merkittävä rooli.

– Lain mukaan kiinteistön rajaa pitää määritellä siihen paikkaan, mihin se on edellisen kerran laillisesti määrätty ja se voi joskus olla jopa isojaon aika.

Luonnonsuojelualueista linjauksiin

Maaoikeudessa käsitellään uusjakoja, erilaisia lunastustoimituksia, jotka voivat liittyä vaikkapa luonnonsuojelualueisiin, kiinteistön määrityksiä ja yksityistieasioita, kuten tielinjauksia.

Tyyppitapaus Louhelaisen mukaan tielinjauksissa on, että aiemmin on tehty esimerkiksi jollekin sukulaiselle maatilan pihan läpi tie, että hän saa mennä mökkitontille.

Tunnetusti oma maa on arvokasta. Se on voinut olla pitkään saman suvun hallussa ja sitä on vaikkapa isoisä raivannut.

Simo Mikkola

– Kun sitten mahdollisesti mökkitontteja suvun ulkopuolisille tulee lisää, niin siitä mökkitiestä tuleekin aiemmalle omistajalle huomattava haitta. Silloin täytyy tehdä korvaava tieyhteys.

– Tielinjauksessa on kyse siitä, että saadaan se vedettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Huomioon otetaan rasitetun kiinteistön ja tien käyttäjän oikeudet, Pekka Louhelainen sanoo.

Kohteena maa, johon liittyy tunteita

Maaoikeudessa käsitellään omistajien eli yksityisten välillä syntynyttä riitaa, jossa kohteena on maa eli kiinteistö. Maaoikeusinsinööri Simo Mikkolan mukaan tunteilla voi olla toisinaan hyvinkin paljon vaikutusta.

– Tunnetusti oma maa on arvokasta. Se on voinut olla pitkään saman suvun hallussa ja sitä on vaikkapa isoisä raivannut, maaoikeusinsinööri Simo Mikkola kertoo.

Maaoikeuden mielenkiinto jutuissa kohdistuu kiinteistöihin. Mikkolan mukaan oikeus miettii olosuhteita ja kiinteistön käytettävyyttä. Vähemmälle pohdinnalle oikeudessa jää kiinteistön sen hetkistä omistaja, koska huomenna se voikin olla jo toinen.

Äärimmäisessä tapauksessa voi toki olla niinkin, ettei riidassa ole enää kiinteistöstä ollenkaan kysymys, vaan se tarjoaa pohjan, missä voidaan jatkaa riitaa.

Simo Mikkola

– Kun kiinteistön puhevaltaa käyttää kiinteistön omistaja, niin kyllä hän tulee oikeuteen ihmisenä tunteidensa kanssa. Äärimmäisessä tapauksessa voi toki olla niinkin, ettei riidassa ole enää kiinteistöstä ollenkaan kysymys, vaan se tarjoaa pohjan, missä voidaan jatkaa riitaa, joka on ollut pinnan alla jo pitkään, Mikkola sanoo.

Maaoikeutena toimivaan Oulun käräjäoikeuteen tulee puolensataa asiaa vuosittain. Maaoikeuteen valitetaan muun muassa ratkaisuista, joita tielautakunnat ovat tehneet yksityisteistä tai maanmittaustoimisto kiinteistöasioista.

Maaoikeus on hovioikeuden tapaan muutoksenhakutuomioistuin ja sen ratkaisuista haetaan muutosta suoraan Korkeimmasta oikeudesta valituslupamenettelyllä.

Maaoikeudessa puheenjohtajana on käräjätuomari, muina jäseninä maaoikeusinsinööri ja kaksi lautamiestä. Rovaniemen ja Pohjanmaan maaoikeusinsinöörit hoitavat tehtävää oman työnsä ohella.