Sirpa Jalkanen ja Ilkka Hanski ovat uudet akateemikot

Tieteen uusiksi akateemikoiksi hyväksyttiin maanantaina akatemiaprofessorit Sirpa Jalkanen ja Ilkka Hanski. Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myönsi arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Kotimaa
Sirpa Jalkanen
Akateemikko Sirpa Jalkanen.Matti Immonen / Suomen Akatemia

Turun yliopiston akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen (s.1954) on immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä.

Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu uusien haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien "liikennemolekyylien" löytäminen ja ominaisuuksien kartoittaminen. Tutkimustulokset ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta. Tuloksista on myös ollut konkreettista hyötyä vaikeiden tulehduksien hoidon kehittämisessä.

Jalkasen tutkimushavaintojen pohjalta on perustettu kaksi biotekniikkayritystä, jotka käyttävät hänen löytämiään molekyylejä lääkekehityskohteina. Osa näistä lääkeaihioista on pitkällä kliinisesissä kokeissa ja saattavat päätyä markkinoille muutaman vuodne kuluessa.

Sirpa Jalkanen on valittu akatemiaprofessoriksi kolme kertaa ja on toiminut muun muassa Turun yliopiston immunologian professorina vuodesta 2001 ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina vuodesta 2006 alkaen.

– Tutkimustyössä kiehtovinta on etsimisen jännitys ja löytämisen riemu. Olen aina yrittänyt tutkia asioita, joita ei tunneta ja joiden tuntemisella olisi merkitystä nimenomaan sairauksien hoidossa tai ehkäisyssä, uusi akateemikko kuvailee.

Ilkka Hanski on maailman merkittävimpiä ekologeja

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski (s. 1953) on erityisen tunnettu ja arvostettu metapopulaatiokäsitteen ja -teorian kehittäjänä, miltä alalta hän on julkaissut lähes 200 artikkelia ja useita kirjoja.

Kyseisen tieteenalan tutkimuskohde on pirstoutuneen elinympäristörakenteen vaikutus lajien ekologiaan ja evoluutioon. Hanski on tutkimustyössään korostanut teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen kiinteää vuorovaikutuksen.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski aloitti vuonna 1991 ainutlaatuisen täpläverkkoperhostutkimuksen Ahvenanmaalla. Se on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallisysteemi, jonka avulla on tutkittu monia ekologian ja evoluutiobiologian keskeisiä kysymyksiä.

Hanskin tutkimus on kohdistunut myös luonnon monimuotoisuuden laajempaan merkitykseen ja suojeluun. Uusimmissa tutkimuksissaan hän on selvittänyt ihmisten asuinympäristön biologisen monimuotoisuuden vaikutusta allergioihin ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin.

Hanski on myös kansanomaistanut tiedettä ja kirjoittanut suurelle yleisölle suunnattuja kirjoja luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä.Hän osallistuu aktiivisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Tutkijoilla on poikkeuksellinen asema tietoyhteiskunnassa tiedon tuottajina, tulkitsijoina ja välittäjinä. Meillä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että politiikan ja päätöksenteon pitäisi perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, mutta meiltä puuttuvat sellaiset poliittiset käytännöt, jotka tukisivat tällaista päätöksentekoa. Siksi mahdollisuudet ratkaista isoja ja vaikeitakin ongelmia voivat jäädä käyttämättä, Ilkka Hanski sanoo Suomen Akatemian tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Uudet akateemikot vastaanottavat arvonimensä torstaina 17.9. Helsingissä pidettävässä juhlatilaisuudessa.