Rautakautinen hautalöytö innosti Museovirastoa jälleen kaivauspuuhiin Janakkalaan

Museovirasto pyrkii selvittämään ensi viikon koekaivauksilla onko Janakkalan Hamppulassa löytynyt aiemmin tuntematon rautakauden kalmisto ja mahdollinen varhaiskeskiajan ruumishauta. Löytöjen perusteella seudulla olisi ollut yhtäjaksoista asutusta aina 600-luvulta nykypäiviin asti.

Kotimaa
Janakkalan Niemenpään Hamppulan maastoa
Niemenpään Hamppulan mahdollinen kalmistoalue on metsämaata, jonka vuoksi se on säilynyt koskemattomampana kuin useaan kertaan myllätyt pellot. Maastossa on sekä luonnon että ilmeisesti ihmisen muovaamia kivimuodostelmia. Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto

Janakkalasta saattaa varmistua uusi rautakautinen kalmistoalue.

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -harrastajaryhmä löysi viime vuonna Niemenpään Hamppulasta useita muinaisesineitä, jotka viittaavat kalmistoon.

Lisäksi samalla alueella saattaa olla varhaiskeskiajan ruumishauta. Harrastajat uskovat, että samalta alueelta löytynyt palamaton luu, rannerengas ja spiraalisormus voisivat olla rautakauden polttohautausten ajan jälkeisestä haudasta tai haudoista.

– Löydöt kertovat, että alueella on ollut ihmistoimintaa nuoremmalla rautakaudella. Löydöt viittaavat kalmistoon. Palamaton luu viittaisi siihen, että kyse voi olla ruumiskalmistosta tai ainakin yhdestä ruumishautauksesta, kertoo arkeologi Kirsi Luoto.

Museovirasto selvittää ensi viikolla käynnistyvillä koekaivauksilla alustavasti alueen laajuutta ja ajoituksia.

Sen perusteella Museovirasto päättää lisätutkimuksista ja muinaislöytöjen säilymisen varmistamisesta. Koekaivaustyön tekee Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto.

Alue on erittäin mielenkiintoinen jo laajuutensa takia, sanoo arkeologi Kirsi Luoto. Samoin sen liittyminen ympäristöönsä täydentää alueen historian kuvaa.

Kyse ei ole vain kalmistosta

Nyt tehdyt löydöt ajoittuvat viikinkiaikaa edeltäneeltä merovinkiajalta noin 1000-luvulle, kertoo Kirsi Luoto.

Yksi esinelöytö, ratsumiehiin viittaava kannus, saattaa olla 1200-luvulta.

Suurin osa on tyypillisiä kalmistolöytöjä kuten koruja, mutta joukossa on myös sotaisampaan ja miehisempään kulttuuriin liittyviä esineitä.

Museoviraston intendentti Eeva-Liisa Shulz muistuttaa, että joukossa on myös rautakuonaa ja savitiivisteen paloja, mikä kertoo laajemmasta toiminnasta ja asumisesta.

Löytöpaikka ei sinänsä ole yllättävä, koska se liittyy suoraan Hiidenjoen-Vanajaveden uoman ja laakson muinaishistorialliseen ketjuun.

Alueen asutus on myöhemmin jatkunut nyt jo hävinneenä Niemenpään kartanona.

Kirsi Luoto muistuttaa sen olleen Kurki-suvun kantakoti, ja kartanon historia on jatkunut edelleen Harvialassa.

Lähistöllä on vanhastaan tunnettu kuppikivi sekä irtolöytöpaikkoja. Löytö liittyy näin pitkään kulttuurin kaareen.

Harrastajat kirittävät Museovirastoa

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät on löytänyt nopealla tahdilla vauhtia ja suuren määrän Hämeen rautakauden esineitä.

Millä mielin Museoviraston edustaja sitä seuraa, kun esiin tulee koruja ja niiden katkelmia, kolikoita, aseita ja työkalujen jäänteitä?

Eeva-Liisa Schulz sanoo, että melkein olemattomien resurssien puitteissa löytöjen määrä on melkoinen haaste.

Hamppulan koekaivaus on pieni yritys vastata tuohon haasteeseen.

Schulzin mukaan löytöjen runsautta voi pitää yllättävänä. Osa harrastajalöydöistä on jo ehtinyt muuttaa historiakäsityksiä.

Hienoimpia ovat Janakkalan miekkamieheksi kutsuttu ruumishautalöytö ja Janakkalan Hangastenmäen varmistuminen linnavuoreksi. Kummassakaan löydöt ja ajoitukset eivät ole vastanneet vanhoja historiakäsityksiä vaan tuoneet uusia kysymyksiä ja toivottavasti ennen pitkää vastauksia.

Kanta-Hämeen menneisyydenetsijät ovat julkaisseet kotisivuillaan kuvia myös Hamppulan löydöistä (siirryt toiseen palveluun).