Ruusupuisto-kampus täyttyi valosta ja opiskelijoista

Jyväskylän yliopisto on ottanut Ruusupuisto-nimisen uudisrakennuksen käyttöönsä. Valovoimainen rakennus on monikäyttöinen ja muuntautumiskykyinen.

avoin yliopisto
Ruusupuisto-rakennus ulkoa päin.
Hyppää sisään Ruusupuistoon!

Jyväskylän yliopiston uudisrakennus Ruusupuisto on otettu käyttöön. Rakennus valmistui jo viime keväänä, mutta sen annettiin "levätä" kesän ajan; nyt on kuitenkin tullut aika muuttaa tavarat sisään ja aloittaa arkinen aherrus.

Tämä on käyttäjiensä näköinen talo.

Jukka Lerkkanen, Avoimen yliopiston johtaja

Ruusupuistoa isännöivät kasvatustieteiden tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos ja Avoin yliopisto. Opinahjot muuttavat Ruusupuistoon tämän ja seuraavien viikkojen aikana.

Kampuksen suunnittelun pohjana ovat olleet käyttäjien toiveet.

– Kaikkia esitettyjä toiveita on kuunneltu tarkkaan ja pyritty luomaan nykyaikainen oppimisympäristö. Vaikka kaikkia toiveita ei ole pystytty toteuttamaan, niin kaiken kaikkiaan tämä on käyttäjiensä näköinen talo, kertoo Avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen.

– Se yksi toive, joka ei toteutunut, on sauna. Se meiltä puuttuu, Lerkkanen naurahtaa.

Muuntautumista, tehokkuutta, yhteistyötä

Rakennus koostuu neljästä osasta, niin sanotuista nopista.

– Tässä on neljä kerrosta ja neljä noppaa, joiden sisällä on pienemiä soluja, Jukka Lerkkanen kuvailee.

Pitkät portaat, joilla istuu opiskelijoita.
Ns. teatteri antaa mahdollisuudet monenlaiseen opiskeluun.

Suunnittelun yksi lähtökohta on ollut tilojen monikäyttöisyys. Esimerkiksi tuloaula ns. teattereineen on muuntautumiskykyinen.

– Tämä ei ole pelkkä läpikulkualue, vaan uskon, että tästä tulee hyvin aktiivinen tila. Esimerkiksi viime viikolla tässä vietettiin yliopiston avajaisten kahvi- ja iltatilaisuutta, Lerkkanen kertoo.

Rakennuksessa on pari isoa luentosalia ja laboratoriotilat kasvatustieteelliseen tutkimukseen.

Tilat ovat ihanan avarat, ja sisustukseen on panostettu.

opiskelija Jenna Kujapelto

Tietokoneita ei moderneissa luokissa ole.

– Tietokoneet kulkevat nykyään tabletteina ja älypuhelimina taskuissa. Mekin pyrimme langattoman, kevyen ja kuljetettavan teknologian hyödyntämiseen, Lerkkanen sanoo.

Rakennuksen neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Esimerkiksi neljännessä kerroksessa olevat Avoimen yliopiston tilat ovat pienentyneet 1000 neliöstä 670 neliöön.

– Ja ne tuntuvat toimivilta ja riittäviltä, Lerkkanen ihmettelee.

Myös avoimen yliopiston tiloissa on panostettu yhteisiin, yhteistyötä tukeviin tilaratkaisuihin.

– Me kaikki, niin henkilöinä kuin toimijoinakin, teemme entistä enemmän yhteistyötä toistemme kanssa, Lerkkanen toteaa.

Valoa ja raikasta ilmaa

Ikkunoita Ruusupuistossa on paljon, eikä valon tuloa ole turhilla verhoilla estetty. Rakennuksen valoisuus on kiinnittänyt myös opiskelija Jenna Kujapellon huomion.

– Ainakin ensivaikutelma Ruusupuistosta on oikein mukava. Tilat ovat ihanan avarat, ja sisustukseen on panostettu. Luokkatilatkin ovat mukavat, tunnelma on rento, kehuu Kujapelto.

Talossa on pyritty tehokkuuteen myös energiankäytössä. Valot syttyvät ja sammuvat liiketunnistimien avulla, ja rakennuksen katolla toista sataa aurinkopaneelia tahkoaa talolle energiaa.

Yksi talon erikoisuus löytyy ulkoa, nimittäin valtava pyöräparkki. Ajan hengen mukaisesti sekä henkilöstöä että opiskelijoita kannustetaan lihasvoimalla liikkumiseen.

– Tällaiseen happoteräspalkkiin voi kiinnittää arvokkaammankin pyörän. Halutessaan voi viedä pyörän myös katoksen alle tai sisätiloihin autotalliin, Jukka Lerkkanen kehaisee.

Ruusupuiston kampuksen omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuskustannusten suuruusluokka on noin 20 miljoonaa euroa.

Jukka Lerkkasta ja Jenna Kujapeltoa haastatteli Titta Puurunen.