1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Koulutuksen kärkihankkeet tuovat ainoastaan laastareita leikkausmurtumiin

Noin 800 miljoonan euron tulevien leikkausten lisäksi koulutusta kuristavat viime vaalikaudelta perua olevat säästöt. Esimerkiksi Akava suomii hallitusta siitä, että asiantuntijoita ei ole kuunneltu lainkaan.

Espanjan kielen opiskelua Helsingin yliopiston kielikeskuksen tunnilla Helsingissä. Kuva: Lehtikuva

Hallituksen noin 300 miljoonan euron kärkihankerahat riittävät tuskin edes laastariksi, kun vuoteen 2019 ulottuvat säästöt runnovat koulutuskenttää aina varhaiskasvatuksesta yliopisto- ja aikuiskoulutukseen.

Vaikka hallitus ojentaa nyt kärkihankerahaa satoja miljoonia euroja kolmelle vuodelle, vie toinen käsi noin 800 miljoonaa tällä vaalikaudella.

Kärkihankkeissa rahaa tulee vaikkapa koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön uudistamiseen sekä opettajankoulutuksen uuteen kuosiin saattamiseen. Myös esimerkiksi koululiikunta saa lisää tilaa koulujen lukujärjestyksessä, ja ammatillinen koulutus saa ns. koulutussopimuksen. Rahaa on luvassa myös korkeakoulujen pääomittamiseen.

Laastaria ja siemenrahoja

Kärkihankeraha ei  millään lailla peru jo keväällä sovittuja leikkauksia, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

– Tarkoituksena ei suinkaan ole korvata tai peruuttaa tehtyjä määrärahan vähennyspäätöksiä, vaan se on eräänlaista ”siemenrahoitusta", jolla toimintatapoja saadaan uudistettua merkittävästi.

Akavan koulutuspolitiikasta vastaava asiantuntija Ida Mielityinen sanoo, ettei aihetta hurraa-huutoihin ole.

 – Laastarointia, sanoo Ida Mielityinen.

Koulutusasiantuntija muistuttaa, että on nähtävä suuri kuva.

– Perustoiminta alkaa olla uhattuna. Koulutussäästöt esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tarkoittaisivat 18 000 oppilaspaikan verran rahaa. Helsingin yliopistolla taas apteekkitoiminnan alv-kompensaatioleikkaukset näkyvät esimerkiksi niin, että vaikka siellä lopetettaisiin koko hallintoyksikkö A:sta Ö:hön, ei siellä saataisi irti leikkauksien rahasummaa, Mielityinen laskee.

Akavan asiantuntija kertoo myös, että edellisen hallituksen leikkaukset painavat päälle samaan aikaan, kun hallitus tehtailee uusia.

– Viime vaalikauden säästöt tuntuvat monilta jo unohtuneen. Pahimmin ja täysimääräisesti ne koettelevat tänä vuonna ammattikorkeakouluja, Ida Mielityinen toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen mukaan ammatillisen koulutuksen säästöjen tavoitteena on 190 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Akava taas sanoo luvun olevan 248 miljoonaa euroa ja panevan koko ammatillisen koulutuksen palasiksi.

Akava luettelee lisää leikkauksia: korkeakoulujen kurjistaminen (–150 miljoonaa), varhaiskasvatuksen saatavuuden ja laadun heikennys  (–139 miljoonaa), opiskelijoiden toimeentulon niukennus (–90 miljoonaa), peruskoulun erityistuet pois (40 miljoonaa).

Kapinaa ja napinaa: ”Kansallinen takinkääntöpäivä”

Hallituksen strategisessa ohjelmassa päätettyihin leikkauksiin kuuluu myös koskeminen opintotukeen.

– Ainakin indeksikorotukset lakkautetaan. Siinä menee 85 miljoonaa, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

Kansliapäällikkö Anja Lehikoinen vahvistaa, että indeksisidonnaisuus puretaan, mutta kaikkea ei vielä ole päätetty.

– Opintotuesta saadaan aikaan rakenteellinen uudistus, jolla saadaan isoja säästöjä. Miten tämä rakenneuudistus toteutetaan, sitä ei ole vielä päätetty. Valmistelu käynnistyy syksyn aikana, Lehikoinen kertoo.

Hallituspuolueita on muistutettu puheista ennen vaaleja. Puolueet kun lupasivat lähes yhdestä suusta jättää koulutuksen leikkauksilta rauhaan. Tulossa onkin esimerkiksi yliopistoväen tempauksia, kuten ”Kansallinen takinkääntöpäivä”.  Mielenosoituksia mm. varhaiskasvatuksen puolesta on jo nähty.

Ei kuule, ei näe?

Akavan koulutuspolitiikasta vastaava asintuntija Ida Mielityinen arvostelee päättäjiä hallitusneuvottelujen aikaisesta kovakorvaisuudesta.

– Meidän viestimme on, että hallitusohjelmaneuvotteluissa ei ole ymmärretty, mitä oikein tuli päätetyksi. Työryhmissä ei ole ollut tarpeeksi tietoa. On menty liiaksi talous- ja rakenneryhmän ehdoilla. Ei ole huomioitu esimerkiksi vanhojen ja uusien leikkausten yhteisvaikutusta. Ei ole kerta kaikkiaan kuunneltu virkamiehiä ja asiantuntijoita, Mielityinen harmittelee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ei tähän arvosteluun sano juuta eikä jaata, mutta jakaa huolen.

– Viisautta kaivataan, jotta leikkaukset kohdennetaan sillä tavalla, että palvelujen saatavuus ei kärsi, Lehikoinen sanoo.

Myös perustuslaillisista oikeuksista on pidettävä huoli.

– Ilman muuta, kansliapäällikkö vakuuttaa.