Ruovedellä ja Hämeenkyrössä kääritään hihat – ensimmäiset turvapaikanhakijat tulevat jo ensi viikolla

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuvat Ruovedelle ja Hämeenkyröön todennäköisesti jo ensi viikolla. Valmistava opetus turvapaikanhakijalapsille aloitetaan pikaisesti. Myös Kangasalla ja Kihniössä pohditaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita saapumassa Müncheniin lauantaina.
Nicolas Armer / EPA

Työ turvapaikanhakijoiden auttamiseksi jatkuu kiivalla tahdilla Ruovedellä ja Hämeenkyrössä.

SPR käy jo tiistaina läpi Ruoveden kunnan omistuksessa olevat tyhjillään olevat asunnot ja heti sen jälkeen alkaa asuntojen kalustaminen. Kunta ja SPR solmivat asunnoista vuokrasopimukset tällä viikolla.

– Me ryhdymme nyt katsomaan, että mitkä asunnot tulevat käyttöön. Kalustaminen alkaa tällä viikolla, ensi viikolla tulevat jo asiakkaat ja sitten koulukin pääse jo alkamaan, kertoo SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila.

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuvat ensi viikon tiistaina ja perjantaina alkaa jo valmistava opetus

Eeva Kyrönviita

Ruovedellä tavoitteena on saada ensimmäiset lapset koulun penkkiin jo viikon päästä perjantaina. Tarkkaa oppilasmäärää ei ole vielä tiedossa, mutta kahteen lakkaustusuhan alla olevaan kyläkouluun on kaavailtu perustettavaksi noin 15 oppilaan valmistavan opetuksen ryhmät.

– Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuvat ensi viikon tiistaina ja perjantaina alkaa jo valmistava opetus sekä Pekkalan että Visuveden kouluissa, kertoo kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita.

Ruoveden kunta päätti maanantaina, että se ottaa vastaan 200 turvapaikanhakijaa. Tulijat majoitetaan Visuvedellä ja Jäminkipohjassa tyhjillään oleviin kerrostaloasuntoihin.

Hämeenkyrössä ovet auki jo ensi viikolla

Myös Hämeenkyrön alaikäisyksikön kanssa edetään tiivillä aikataululla. Hämeenkyrön yksikkö vastaa Suomeen tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään.

Suomen Punaisen Ristin tavoitteena on saada ovet auki jo ensi viikolla. Jussila pitää aikataulua realistisena.

Tarkoitus on, että näitä lapsia siirreltäisiin paikasta toiseen mahdollisimman vähän

Minna Jussila

– Se ei ole lainkaan mahdotonta, koska siellä on aika valmiit tilat. Me pistetään nyt vauhdilla rektyrointi käyntiin, Jussila sanoo.

Hämeenkyrön yksikkö koostuu toimintansa lopettaneista Pihlajakodista ja Kaarihovista, joihin tulee alaikäisiä tulijoita varten 27 paikkaa. Hämeenkyröön perustettava alaikäisyksikkö tarjoaa pitkäaikaista majoitusta.

– Me perustetaan 7-paikkainen yksikkö pienille, alle 15-vuotialle yksin tulleille lapsille ja tukiasumisyksikkö 6-17 -vuotialle nuorille, Jussila kertoo.

– Tarkoitus on, että näitä lapsia siirreltäisiin paikasta toiseen mahdollisimman vähän. Eli lähtökohtaisesti odotetaan turvapaikkaprosessin päätöstä ja mikäli henkilö saa luvan, niin tavoitteena on, että jossain vaiheessa hän sitten voisi jäädä vaikka tänne lähiseudulle asustamaankin.

Hämeenkyrön kunta puolsi maanantaina alaikäisille, yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille tarkoitetun vastaanottoyksikön perustamista kuntaan.

Jähmeiksi haukutut kunnat osoittautuivat ripeiksi

SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila kiittelee kuntien suhtautumista ja päätöksenteon ripeyttä.

Ehdottomasti suurin hakijaryhmä ovat irakilaiset

Minna Jussila

– Näissä kunnissa oli kyse siitä, että kunnat olivat itse aktiivisia maahanmuuttoviraston ja SPR:n suuntaan. Päätökset saatiin todella joutuisasti ja nyt jo päästään tätä vastaanottokeskustoimintaa ja alaikäistoimintaa aloittelemaan näissä kunnissa, Jussila iloitsee.

Myös Kangasalla ja Kihniössä pohditaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Kangasala selvittää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittumista tyhjenevään Kaivannon sairaalaan. Kihniössä pohditaan vastaanottokeskuksen sijoittamista entisen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen tiloihin.

Jussilan mukaan turvapaikanhakijoista suurin osa tulee Lähi-idän kriisimaista. Suurimmat hakijaryhmät ovat irakilaiset, somalialaiset, afgaanit ja syyrialaiset.

– Ehdottomasti suurin hakijaryhmä ovat irakilaiset. Se johtuu tietysti maan epävakaista oloista, levottomuudesta ja terrorismista, Jussila kertoo.

Ruoveden kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita uskoo, että aiemmat hyvät kokemukset Ruhalan vastaanottokeskuksen ajoilta auttavat kyläläisiä ottamaan tulijat vastaan.

Tämä asia varmasti vaatii sopeutumista sekä kunnan omilta asukkailta että turvapaikanhakijoilta

Eeva Kyrönviita

– Se voi herättää tunteita puolesta ja vastaan. Tämä asia varmasti vaatii sopeutumista sekä kunnan omilta asukkailta että turvapaikanhakijoilta.

– Suurin osa kyläläisistä oli silloin pahoillaan, että vastaanottokeskus lähti pois. Palautetta on tullut siitä, että he toivat väriä ja eloa kylään, Kyrönviita toteaa.