Mistä tietää, onko Sipilää kätellyt turvapaikanhakija 17-vuotias? Tiede usein apuna ikäselvityksissä

Tänä vuonna joka viides yksin Suomeen tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista on lähetetty ikätutkimuksiin. Ikä saatetaan valehdella, sillä alle 18-vuotiaille turvataan erityisjärjestelyjä.

Kotimaa
Pääministeri Juha Sipilä vieraili lauantaina vastaanottokeskuksessa Oulussa.
Pääministeri Juha Sipilä vieraili lauantaina vastaanottokeskuksessa Oulussa.Yle

Pääministeri Juha Sipilää lauantaina vastaanottokeskuksessa Oulussa kätellyt turvapaikanhakija kertoi iäkseen 17 vuotta ja tulleensa Suomeen yksin.

Tämän jälkeen somekansa löysi netistä samannimisen ja -näköisen miehen profiileja, joissa mies ilmoittaa iäkseen 19 vuotta.

Huijasiko hän suomalaisia viranomaisia?

– En voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta ilmi tulleissa Facebook- ja tv-lausunnoissaan hän on niin epäluotettava, ettei hänelle ole syytä antaa mediassa tilaa. Ei ole järkeä haastatella häntä, Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho sanoo.

Osa ei ikäänsä tiedä, osa puolestaan huijaa

Tapaus on nostattanut keskusteluun kysymyksen siitä, kuinka yleistä iän valehteleminen saattaa turvapaikanhaussa olla.

Suomessa poliisilla, rajavartiolaitoksella ja Maahanmuuttovirastolla on oikeus tehdä pyyntö turvapaikanhakijan iän määrittämiseksi.

Oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen päätyvät alaikäisinä yksin Suomeen tulleet, joita viranomaiset epäilevät ulkonäön tai käytöksen perusteella täysi-ikäisiksi. Osalla heistä ei ole lainkaan tarvittavia henkilöllisyyspapereita, osalla ne saattavat olla väärät.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä 200:sta Suomeen yksin alaikäisinä tulleista 37:lle, eli noin viidesosalle oli tehty ikätutkimus.

Heistä suurin osa, 20, todettiin tutkimuksen perusteella täysi-ikäisiksi.

– Suurin osa testiin lähetetyistä on afganistanilaisia ja somalialaisia, joilla ei usein ole henkilötodistuksia. Aina turvapaikanhakija ei tarkkaa syntymähetkeä edes tiedä, ja osa puolestaan kertoo iästään muunneltua totuutta, sanoo Juha Similä maahanmuuttovirastosta.

Ikä tutkitaan hampaista ja käsistä

Oikeuslääketieteellisessä ikäarviotutkimuksessa selvitetään tyypillisesti sitä, onko tutkittava henkilö alle 18-vuotias. Oikeushammaslääkärit tekevät ikäarvion hampaista sekä käden ja ranteen luustosta otettujen röntgenkuvien avulla.

Tutkijoilla on käytössään laajat vertailuaineistot luuston ja hampaiden kehityksestä. Ikäarvio perustuu siihen, että ihmisen luuston ja hampaiston kehitys tapahtuu kaikilla ihmisillä suunnilleen samaan tahtiin.

– Jos viisaudenhampaat ovat kehittyneet loppuun, on henkilö 80–90 prosentin todennäköisyydellä täyttänyt 18 vuotta, sanoo oikeushammaslääkäri Olli Varkkola Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta.

Arvion tarkentamiseksi oikeushammaslääkärit käyttävät useita menetelmiä. Lisäksi arvion tekee aina kaksi hammaslääkäriä toisistaan riippumatta. Toinen heistä on Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta.

Varkkola korostaa, että hampaita tutkimalla voidaan tehdä tieteellinen arvio, mutta täydellisen varmuuden saaminen tutkittavan ihmisen iästä on mahdotonta. Oikeushammaslääkärit tuovatkin lausunnoissaan esille mahdolliset epävarmuudet.

– Luuston ja hampaiston kehityksessä on yksilöllistä vaihtelua, ja lisäksimme ravitsemus vaikuttaa kehitykseen, sanoo Varkkola.

Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi afrikkalaisesta väestöstä ei ole saatavissa yhtä tarkkoja vertailuaineistoja kuin eurooppalaisesta.

– Arvioita tehtäessä on otettava huomioon sekä yksilöiden väliset vaihtelut että vaihtelut eri ihmispopulaatioiden välillä, Varkkola sanoo.

Oikeushammaslääkärien periaatteena on, että rajatapauksissa asia ratkaistaan tutkittavan hyväksi.

– Lasten edun korostaminen mainitaan jo YK:n lasten oikeuksia koskevassa sopimuksessa, Varkkola sanoo.

Alaikäisen saattaa olla helpompi saada perhe Suomeen

Syitä valehdella ikä alakanttiin voi olla monia.

Juha Similä pitää ehkä tärkeimpänä motivaattorina sitä, että alaikäisen saattaa olla helpompi saada yhdistettyä muut perheenjäsenet Suomeen.

– Alaikäinen saa myös yksin Suomeen tullessaan oman edustajan ja majoituksen ryhmäkodista. Yksin saapunutta alaikäistä ei myöskään käytännössä koskaan lähetetä takaisin kotimaahansa, Juha Similä sanoo.

Mikäli alaikäinen turvapaikanhakija katsotaankin täysi-ikäiseksi, kohtelu turvapaikkaprosessissa muuttuu sen mukaiseksi. Ryhmäkodista tulee muutto vastaanottokeskukseen, oma edustaja menetetään ja niin edelleen.

Valehtelu saattaa myös nopeuttaa kielteisen päätöksen saamista.

– Jos katsotaan, että henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa, on se riittävä peruste turvapaikkapäätökselle, vaikka henkilö olisi ikänsä huijannutkin. Mutta jos suojeluntarvetta ei todeta, voi olla, että vilpillisesti ikänsä esittäneelle voi langeta kielteinen turvapaikkapäätös normaalia nopeammin, Juha Similä sanoo.

Perhesuhteita selvitetään DNA-testillä

Luonnontieteen apua tarvitaan usein myös perheenyhdistämistapauksissa.

Viime vuonna Helsingin yliopiston oikeusbiologian laboratorio tutki 166 tapausta, joissa selvitettiin pitävätkö ihmisten kertomukset heidän perhesuhteistaan paikkaansa. Tyypillisesti yhdessä tapauksessa tutkittiin 4–5 ihmisen välisiä perhesuhteita.

– Tavallisessa tapauksessa on mies ja nainen, ja testillä tutkitaan ovatko tietyt lapset heidän lapsiaan, sanoo Helsingin yliopiston oikeusbiologian laboratorion johtaja, dosentti Jukka Palo.

Palon mukaan testit ovat lähisukulaisten osalta hyvin luotettavia.

– Todennäköisyydet että isä olisi joku muu kuin testin osoittama henkilö, ovat luokkaa yksi kymmenestä miljardista, hän sanoo.

Käytännössä testattavilta henkilöiltä otetaan verinäyte tai näyte posken sisäpinnan soluista. Soluista eristetään DNA:ta, jonka tietyllä tavalla periytyvien merkkien eli markkereiden tutkimiseen testi perustuu.

Näytteitä otetaan Suomessa tai ulkomailla Suomen edustuston osoittamissa tiloissa. Näytteen ottamista valvoo poliisi, maahanmuuttoviraston virkamies tai edustuston virkamies, joka varmistaa myös näytteenantajan henkilöllisyyden.

Näytteenotto perustuu ulkomaalaislain 65 pykälään, jonka mukaan maahanmuuttovirasto voi varata DNA-tutkimuksen, jos sen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä.