Omantunnonvapautta ajava aborttialoite ottaa nyt askeleen eduskuntaan

Yli 68 000 kannatusilmoitusta kerännyt kansalaisaloite luovutetaan eduskunnan puhemiehelle puoliltapäivin. Aloitteella haetaan hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä osallistumasta aborttiin. Lakimuutos ei veisi naisilta pois oikeutta aborttiin.

Kotimaa
Sairaalatyöntekijä kävelee käytävällä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Kansalaisaloite omantunnonvapaudesta (siirryt toiseen palveluun) luovutetaan eduskunnan puhemies Maria Lohelalle (ps.) keskiviikkona.

Aloitteen tekijät haluavat terveydenhuollon henkilökunnalle oikeuden kieltäytyä raskaudenkeskeytyksestä vakaumuksellisista syistä. Lakimuutos koskisi lähinnä gynekologeja ja kätilöitä.

Aloite on kerännyt yli 68 000 kannatusilmoitusta ja keskusteluttanut kiivaasti. Gynekologiyhdistys, sosiaali- ja terveysministeriön eettinen neuvottelukunta ETENE ja Lääkäriliitto vastustavat lakimuutosta.

– Palaute on ollut kaksijakoista. Se on hämmentänyt, että vastustus on ollut tiukkaa, kertoo aloitteen käynnistäjä, tamperelainen lääketieteen lisensiaatti, gynekologi Sari Tanus – nykyisin myös kristillisten kansanedustaja.

– Ei ole ymmärretty, että emme ole viemässä naisilta pois oikeutta aborttiin. Aloite ei muuta potilaan oikeuksia. Tämä koskee hoitohenkilökuntaa ja alalle pyrkiviä opiskelijoita.

Laki takaa omantunnonvapauden monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Hollannissa, Saksassa, Iso-Britaniassa, Italiassa ja Norjassa. Tanuksen mielestä Suomessa vakaumus voi olla esteenä opiskelupaikan saannille, työpaikassa olemiselle tai uralla etenemiselle.

– Gynekologia on monipuolinen ala. Voi erikoistua esimerkiksi lapsettomuushoitoihin, nuorisogynekologiaan, gynekologisiin syöpiin tai vaihdevuosihoitoihin, Tanus listaa.

– Silloin ei tarvitse olla työssään tekemisissä raskaudenkeskeytysten kanssa. Nyt kuitenkin raskaudenkeskeytyksiin pitää osallistua opiskeluaikana.

Tanuksen mielestä laki on tarpeen, jotta työntekijät ovat yhdenvertaisessa asemassa.

– Suomessakin on työpaikkoja, jossa tästä on sovittu kollegiaalisesti, ja se olisi tietysti toivottavaa. Kaikilla työpaikoilla ei ole voitu sopia. On esimerkiksi kätilö, perheen ainoa elättäjä, joka on joutunut jättämään työnsä tämän takia. On parempi, että meillä on laki kuin olla paikkakuntakohtaisesti toisten armoilla, Tanus toteaa.