1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Lapsuudenkoti on muutakin kuin neljä seinää – "Menneisyyden paikat on syytä hyvästellä"

Lapsuudenkodin maisemat merkitsevät monelle paljon, ja niihin liittyvät menetykset voivat järkyttää mieltä yllättävän paljon. Vaikka muutosten taustalla ovat rationaaliset syyt, psykologi toivoisi, että pettymykselle ja surulle löytyy sijaa.

Kuva: Jyrki Valkama / Yle

Paluu lapsuudenkotiin tai tutuille leikkipaikoille voi palauttaa mieliin muistoja, jotka on jo kauan aikaa sitten unohtanut. Tunnereaktio voi olla yllättävän voimakas.

– Kun aikuisena palaa lapsuuden paikkoihin, mieleen voi tulla hyvinkin tarkkoja kokemuksia ja muistoja. Meidän muistihan on hyvin ympäristösidonnainen, toteaa eko- ja elinympäristöpsykologi Kirsi Salonen.

Eri elinympäristöt ihmiselämän varrella ovat hyvinkin merkityksellisiä ihmisen identiteetin ja minäkuvan kannalta. Siksi suru ja pettymys ovat luonnollisia tunteita, kun lapsuudenkodista joutuu luopumaan.

Koska esimerkiksi vanhan talon myymisen taustalla ovat usein voimakkaat järkisyyt, saattavat menetyksen tunteet jäädä käsittelemättä.

– Useinhan näiden asioiden kanssa on yksin, se on se pulmallinen asia. Meillä on paine ja taipumus käsitellä asioita hyvin rationaalisesti. Silloin tunneprosessit voivat jäädä läpikäymättä, Salonen sanoo.

Menetyksen tunteista olisi ihanteellista puhua vaikkapa lapsuuden perheen kesken. Aina se ei tietenkään ole mahdollista, mutta jonkinlainen hyvästelyriitti olisi Salosen mukaan hyvä tehdä.

– Ihan kuten hyvästelemme ihmissuhteita esimerkiksi hautajaisissa, olisi hyvä jättää hyvästit jollain tavoin sen paikan kanssa.

Ympäristön vaikutus elämään

Salosen mielestä suhdetta ympäristöön ja sen vaikutuksia muuhun elämään vähätellään suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toisaalta voi havahtua positiivisella tavalla siihen, miten iso merkitys erilaisilla ympäristöillä onkaan.

Kirsi Salonen

– Ylipäätään se, millä tavalla fyysinen ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin, on aika vähätelty asia. Etusijalle menevät rationaaliset seikat, ja työhän tietysti määrittää luonnollisesti valintojamme.

Taakse jätetyt asiat voivat alkaa vaivaamaan myöhemmällä iällä, yllättävissäkin elämäntilanteissa. Näin voi käydä erityisesti silloin, jos nykyisessä asuinpaikassa ei täysin viihdy.

– Siinä voi olla ihmeissään, että miksi ahdistusta tulee nyt, kun kaiken piti olla hyvin. Tällaiset seikat voivat jopa romahduttaa ihmisen terveyden tai hyvinvoinnin tilan.

Teljetty suru voi estää kotiutumisen

Keskeneräiset menetyksen tunteet voivat johtaa siihen, ettei ihminen kiinny uusiin paikkoihin.

– Joskus ihmiset sanovat, että kun mä olen tuolta Lapista tai Pohjanmaalta kotoisin, niin ei uudessa asuinpaikassa voi olla mitään samanlaista. Ihmisillä on myös tällaisia päätöksiä, ettei ehkä edes lähdetä ulos tutkimaan uutta paikkaa. 

Siinä voi olla ihmeissään, että miksi ahdistusta tulee nyt, kun kaiken piti olla hyvin.

Kirsi Salonen

– Nämä ovat vahingollisia ja rajoittavia uskomuksia, Salonen sanoo.

Psykologin mukaan on tärkeää tiedostaa kuinka suuri vaikutusta elinympäristöllä on, ja muistaa nauttia myös asian valoisista puolista.

– Toisaalta voi havahtua positiivisella tavalla siihen, miten iso merkitys erilaisilla ympäristöillä onkaan. On yhtä tärkeää tunnistaa, että myös siellä uudessa ympäristössä on mahdollisuus kokea samankaltaisia tunnetiloja, ja antaa mielelle mahdollisuus kiintyä myös niihin.