Näkökulma: Hallitus ottaa harkitun riskin

Käytännössä Sipilän hallitus toteuttaa sisäisen devalvaation, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen.

politiikka
Riikka Uosukainen
Riikka UosukainenYle

Hallitus avasi budjetin valmistelun jysäyttämällä uutispommin. Eduskunnassa viedään läpi lait, joilla aiotaan rysäyttää kerralla todeksi kiistelty palkkakustannusten leikkaus työaikaa pidentämällä.

Julkisen sektorin lomia lyhennetään, ylityökorvauksia ja sunnuntailisiä leikataan ja loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi. Ensimmäinen sairauspäivä muutetaan palkattomaksi.

*Hallituksen paketissa *on näiden heikennysten lisäksi muutamia kohennuksia esimerkiksi irtisanottujen asemaan kuten työterveyshuollon jatkaminen kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Nyt tekeillä oleva pakottava lainsäädäntö on historiallinen. Lait tulevat voimaan sopimuskauden päätyttyä vuonna 2017, joten niillä ei puututa olemassaoleviin työehtosopimuksiin. Käytännössä lait kuitenkin sanelevat tulevien työehtosopimusten sisältöä ja siten syrjäyttävät työmarkkinoiden neuvotteluprosessit. Työehtosopimuspöydissä ei voida toisin sopia kuin mitä laki sanoo.

Työlainsäädännössä on jo nykyisellään erilaisia säädöksiä, joissa puututaan työehtojen rajoihin, mutta niiden luonne on ollut toisenlainen. Työlainsäädännöllä on totutusti suojeltu työntekijää vaikkapa sääntelemällä työajan maksimimääriä.

Nyt tarkoitus on toinen – leikataan peittelemättä, pakottamalla ja etukenossa etuuksia, kuten hallitus itsekin toteaa. Sipilän mukaan paketti on työssäkäyvien osuus talkoissa, joilla Suomi saadaan nousuun.

*Palkansaajajärjestöjen tyrmistykseksi *hallitus tekee pakolla sen, mikä ei ole sopimalla syntynyt. Yhteiskuntasopimuksen toinen neuvotteluyritys kaatui elokuussa, kun SAK ilmoitti, että se ei keskustele työajan lyhennyksestä tai palkkojen alennuksesta.

Käytännössä Sipilän hallitus toteuttaa sisäisen devalvaation, joka on euroajan tapa puuttua kustannustasoon ja hintakilpailukykyyn. Vastaavassa tilanteessa oltiin 90-luvulla, kun Ahon hallitus sai Kalevi Sorsan yrittämään työmarkkinajärjestöjen kanssa palkkojen alennusta. Se ei onnistunut, "Sorsan sopimuksen" kaatoivat SAK:n vahvat liitot ja Suomi devalvoi.

Mutta miten käy lopulta Sipilän hallituksen uhmakkaalle suunnitelmalle hypätä Suomi nousuun? Tänään julkistettu paketti tarvitsee vielä rinnalleen maltilliset palkkaratkaisut, joihin nyt ärsytettyjen palkansaajajärjestöjen pitäisi taipua.

Tänään ei hyvältä kuulostanut. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly totesi tylysti, että hallitus rajoittaa yksipuolisilla toimillaan sopimusoikeutta. Lyly puhui hallituksen toimien "maksattamisesta" kompensaation hakemisesta. Suomalainen konsensus on koetuksella.