Koe uusi yle.fi

Flunssan hinnaksi tulisi 155 euroa – eniten kärsisivät matalapalkkaiset naiset

Jos hallituksen toimet toteutuvat, arkipyhien hinnaksi tulisi keskimäärin 190 euroa vuodessa, kolmen päivän flunssa verottaisi työntekijän palkkapussia yli 150 eurolla ja sunnuntaikorvausten leikkaus vähentäisi sunnuntain palkkaa muutamalla kympillä.

Kotimaa
Siivooja pyyhkii hellan levyjä
Tällä hetkellä sunnuntaisin työnteosta kuuluu saada tuplapalkka.Helmi Nykänen / Yle

Suomalaisten keskipalkka on 3 300 euroa. Jos hallituksen toimet toteutuvat, jatkossa ensimmäinen sairauspäivä on palkaton ja seuraavista maksetaan 80 prosenttia palkasta. Yhteensä kolmen päivän flunssan hinnaksi tulisi 155 euroa.

– Ensimmäisen sairauspäivän karenssi tarkoittaa 110 euroa eli ensimmäiseltä päivältä menettää 110 euroa palkkaa, laskee ekonomisti Joonas Rahkola SAK:sta.

– Jos ajatellaan kolmen päivän sairauslomaa eli tyypillisesti flunssaa, keskipalkkainen työntekijä menettäisi 155 euroa per sairaus.

Sunnuntaikorvausten leikkaus voisi höylätä palkasta satoja euroja vuodessa

Tällä hetkellä sunnuntaisin työnteosta kuuluu saada tuplapalkka.

– Jos sunnuntaikorvaukset ovat jatkossa vain 75 prosenttia, niin se tarkoittaisi 30 euron palkan vähennystä sunnuntaita kohden keskipalkkaisella.

– Jos vaikkapa myyjä tienaa 12 euroa tunnissa ja tekee sunnuntaina 8 tunnin päivän, silloin palkka laskisi 24 euroa jokaista sunnuntaita kohden.

Jos myyjä on töissä vaikkapa joka toinen sunnuntai, silloin palkka vähenisi noin 50 euroa kuussa eli vuodessa palkanalennus olisi 600 euroa.

Sunnuntaikorvausten leikkaus tuntuu erityisen paljon matalapalkkaisilla, naisvaltaisilla aloilla. Eniten kärsisivät siis kauppojan kassatyöntekijät, ravintolatyöntekijät, siivoojat ja sairaanhoitajat. Myös teolllisuudessa koneet pyörivät yötä päivää.

– Sunnuntaisin keskimääräisesti pienipalkkaiset tekevät töitä, kun sitten taas parempipalkkaiset, akateemiset porukat viettävät viikonloppua vapaalla. Tyypillinen insinööri, dipolmi-isinööri, lakimies, ekonomi, ekonomisti ovat yleensä vapaalla viikonloppuisin.

Hallitus on ilmoittanut myös ylityökorvausten puolittamisesta.

– Ylityökorvaukset vaihtelevat niin paljon aloittain, että en uskalla laskea tässä yhteydessä leikkausten vaikutuksia.

Loppiaisen ja helatorstain hinnaksi tulisi 190 euroa vuodessa 

Jatkossa loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä ilman, että ne lyhentäisivät työaikaa.

– Eli käytännössä niin, että jos pidät loppiaisena ja helatorstaina vapaata, niiltä päiviltä sinulle ei makseta palkkaa.

– Toinen vaihtoehto on tulla loppiaisena ja helatorstaina töihin ja siitä saat palkan. Tosin nykyisin näiltä arkipyhiltä maksettava tuplapalkan osuus jäisi maksettavasta palkasta pois eli palkka pienenee verrattuna nykyiseen.

Rahkola laskee keskimääräiseksi palkan menetykseksi 190 euroa vuodessa, jos työntekijä on vapaalla loppiaisen ja helatorstain.

– Keskipalkkaisen osalta tarkoittaa keskimäärin 190 euroa vuodessa johtuen siitä, että kaikkina vuosina loppianen ei ole arkiipäivänä ja joinakin vuosina taas on.

Jos työntekijä on töissä arkipyhinä, se tarkoittaa sitä, että palkka pysyy samana, mutta työntekijä on kaksi päivää nykyistä enemmän töissä kevään aikana.

Lomat lyhenevät puolitoista viikkoa julkisella puolella

Pitkään julkisella puolella työskennelleen, vaikkapa sairaanhoitajan vuosiloma lyhenee kahdeksalla arkipäivällä.

– Lomaa olisi enimmillään puolitoista viikkoa tai kahdeksan arkipäivää vähemmän vuodessa kuin nyt.

– Tällä hetkellä julkisella sektorilla pitkään työskennelleellä voi olla 38 päivää lomaa vuodessa. Eli lomaa voi olla seitsemän viikkoa ja kolme arkipävää. Tämä loma leikataan leikataan 30 päivään eli kuuteen viikkoon.

Eli pitkään julkisella sektorilla töissä olleiden lomista lähteä puolitoista viikkoa pois.

Eniten leikkauksista kärsivät julkisella sektorilla työskentelevät naiset

Yleisesti voinee luonnehtia, että toimet osuvat eniten julkisella sektorilla töissä oleviin.

– Julkisella sektorilla töissä olevat ovat suurimmaksi osaksi naisia, kuten matalapalkkaisilla hoitoaloilla työskenteleviä naisia, toteaa SAK:n Joonas Rahkola.

– Loma-ajan lyhennys osuu juuri näille aloille. Nämä ovat lisäksi aloja, joilla tehdään sunnuntaitöitä. Sairaanhoitajat ja vastaavat tekevät sunnuntaitöitä eli sunnuntaikorvausten pineneminen osuu heihin.

Ylityöt ovat jakautuneet tasaisemmin julkisen ja yksityisen sektorin välillä, mutta ylitöitä tehdään myös julkisella puolella.

– Helatorstai ja loppiainen osuvat myös julkisen puolen työntekijöihin. Sairastaminen osuu enemmän myös naisiin, sanoo Rahkola.