Miksi Suomessa ei syödä viinan kanssa? – Päihdetutkija: Ehkäisisi monta rähinää

Asiantuntijan mielestä ravintoloiden tapa erotella ruokailijat ja alkoholin nauttijat toisistaan syventää kulttuurieroa. Esimerkiksi anniskeluravintoloissa tarjoiltavat pikkupurtavat olisivat järkiratkaisu.

Kotimaa
Kaksi ihmistä skoolaa laseilla.
Sakari Partanen / Yle

Jos lähdetään nauttimaan alkoholia Ruotsissa, snapsit nautitaan usein sillin tai rapujen kera. Itänaapurissa perinteisiin kuuluu vodka, jonka kyljessä tarjotaan esimerkiksi suolakurkkua ja hunajaa. Etelä-Euroopassa viinipullo nautitaan tyypillisesti päivällisen kanssa.

– Oikeastaan ihan sama minne Suomesta lähtee, nimenomaan syöminen erottaa Suomen muista maista, Itä-Suomen yliopiston päihdetutkija, farmakologian dosentti Markus Storvik huomauttaa.

Storvikin mukaan alkoholin verensokeria alentava vaikutus on melko hyvin tunnettu, mutta käytännössä siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

– Useimmat ihmiset tietävät, että nälkäinen kissa on kiukkuinen, ja ennen ruokailua tulee tehtyä impulsiivisia asioita. Mutta välttämättä tietoa ei osata yhdistää alkoholinkäyttötilanteessa.

Alkoholi ei kuulu arkeen

Suomalaista juhlimiskulttuuria tutkinut sosiologi ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n erityissuunnittelija Antti Maunu näkee, että alkoholin nauttimiseen liittyy Suomessa vahva arjesta irtautumisen maku.

– Ruokailu taas on mitä arkisin juttu. Italiassa viini on vain viiniä; tämä on peruskoordinaatistojen ero Suomessa ja muualla.

Maunun mielestä esimerkiksi nuorten keskuudessa joskus käytetty viisaus, jonka mukaan viina kannattaa juoda tyhjään vatsaan, jotta se nousee paremmin päähän, on kaikessa absurdiudessaan totta.

– Sehän on vain kaikkien tehokkuusoppien mukaista, jos tavoitteena on kova humala. Mutta tavoitteen mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä, Maunu naurahtaa.

Alkoholismigeeni voi johtaa myös extreme-harrastukseen

Verensokerin laskemisen ohella alkoholi lisää aggressiivisuutta myös, koska se lamauttaa aivoja, jolloin tilannetaju kärsii.

– Silloin monet tilanteet voidaan kokea uhkaaviksi, vaikka ne eivät sitä olisi. Alkoholi myös lisää impulsiivisuutta, ja jos on juopoteltu pitkään, tajunnantila alkaa mennä pimeän puolelle, ja silloin voi tulla yllätyksiä, Storvik kuvaa.

Suomessa valtaosassa tapoista ja suuressa osassa pahoinpitelyistä alkoholi on mukana. Storvikin mukaan siinä olemme maailman johtavia maita.

– On olemassa väkivaltaisia maita, mutta on poikkeuksellista, että alkoholi on meillä näin voimakkaasti mukana. Eritysesti tässä korostuvat nuoret miehet, joilla on paljon testosteronia elimistössään mutta kypsymätön aivokuori, jolloin kypsyyden tuoma itsehillintä puuttuu.

Väkivaltarikollisilla on havaittu tiettyjä geenimuotoja useammin kuin väestöllä keskimäärin. Mutta kaikki eivät riehu, vaikka tällaista geeniä kantaisivatkin.

– Esimerkiksi niin kutsuttua soturigeeniä, MAOA-geenimuotoa kantaa valtaosa suomalaisista. Ei sen piikkiin voi laittaa mitään. Eri ympäristöissä ihminen voi ryhtyä tekemään jotain muuta riskialtista, kuten vaikka mäkihyppäämistä, Storvik selventää.

Lohivoileivät takaisin oluttuopin kylkeen

Jos palataan alkoholin aiheuttamaan verensokeriongelmaan, voisiko takavuosina oluen kyytipoikana tarjotut pakolliset voileivät ottaa jälleen käytännöksi anniskeluravintoloissa?

– Pakko ei tässä yhteydessä välttämättä toimi, kuten takavuosinakin toisinaan todettiin. Leivät kiersivät usein pöydästä toiseen; niiden syönti saattoi olla suorastaan etikettivirhe, Storvik kuvailee.

Lisäksi tutkija harmittelee, että sääntely-Suomessa ruoan tarjoilu on tehty lupien takia vaikeaksi.

– Helppoa pikkupurtavaa, snackseja voi kuitenkin tarjoilla. Eräs olutravintola tarjoaa kaikille asiakkaille ilmaiset popcornit, ja heidän mielestään se tekee paikasta tasokkaamman. Sillä voi olla verensokeria tasaava vaikutus, vaikkeivät popcornit mitään superruokaa olekaan.

Maunun mielestä myös Suomen alkoholilainsäädäntö, joka säätelee muun muassa anniskelualueita, joutaisi uudistaa.

– Onhan se hassua, jos tällaisilla ratkaisuilla rajoitetaan esimerkiksi ruokailijoiden ja juomapuolella olevien välistä kanssakäymistä.