Ministeriö ajaa sinnikkäästi pieniä synnytyssairaaloita alas – auttaako vastustus?

Pieniä synnytyssairaaloita on ajettu määrätietoisesti alas jo vuosia. Viimeisin esitys uhkaa viedä viimeisetkin pienet, alle tuhannen vuosittaisen synnytyksen yksiköt.

Kotimaa
Synnytyssali
Risto Koskinen / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö on ajanut synnytysten keskittämistä suuriin yksiköihin jo pitkään. 2000-luvulla synnytysyksiköiden määrä on pudonnut lähes puoleen, eikä alasajoille näy loppua.

Vuonna 2011 ministeriö asetti tuhannen vuosittaisen synnytyksen rajan, jonka alittavat yksiköt tulisi lakkauttaa.

Sama tuhannen synnytyksen raja on siitä lähtien putkahtanut esiin säännöllisesti.

Viime vuonna silloinen peruspalveluministeri ajoi uutta päivystysasetusta. Tuolloin esimerkiksi Länsi-Pohjan keskussairaala sai määräaikaisen poikkeusluvan synnytysten jatkumiselle, koska kaikki muut vaatimukset toteutuivat paitsi tuhannen synnytyksen raja.

Ilo jäi lyhytaikaiseksi, sillä pienten synnytysyksiköiden tulevaisuus nousi tapetille jälleen elokuun lopussa. Ministeriön asettama selvitysmies tuli samaan tulokseen kuin aiemmatkin tavoitteet: pienet synnytysyksiköt tulee lakkauttaa.

Pienissä synnytyssairaaloissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on oltu vahvasti eri mieltä selvitysmiehen näkemyksistä. Jo vuosi sitten THL oli sitä mieltä, että kyse on vain rahasta, ei äitien ja lasten turvallisuudesta.

Kansa ei ole tyytynyt seuraamaan ministeriön sinnikkäitä kaavailuja sivusta. Pienten synnytyssairaaloiden puolesta on kerättyadresseja, järjestetty tempauksia ja pidetty ääntä mediassa.

Synnytysten keskittämistä vastustavat vetoavat huoleen matkasynnytysten lisääntymisestä.

Esimerkiksi nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ei vielä vuosi sitten – kansanedustajana ollessaan – pitänyt synnytysten keskittämistä isoihin yksiköihin perusteltuna.

10.9. klo 8.52 Korjattu otsikkoa.