Venäjän ovet eivät aukene turvapaikanhakijoille – "Juridisesti he ovat pakolaisia, mutta faktisesti on menossa valtava muuttoliike"

Venäjällä on miljoonia ulkomaalaisia. Hyvin pieni osa heistä on pakolaisia. Osa on saanut tilapäisen turvapaikan, mutta vain 790 on saanut varsinaisen pakolaisstatuksen.

Yle maailmalla: Moskova
Svetlana Gannushkina
Ihmisoikeusaktivisti Svetlana Gannushkina on turhautunut Venäjän valtion nuivaan suhtautumiseen turvapaikanhakijoita kohtaan.Kerstin Kronvall / Yle

Venäjällä voi saada turvapaikan kahdella tavalla, joko tilapäisesti tai pysyvästi. Hyvin harva on saanut pysyvän pakolaisstatuksen. Se, jolle myönnetään tilapäinen turvapaikka, ei saa juuri mitään muuta kuin olla laillisesti maassa.

Viime vuoden lopulla Venäjällä oli virallisten tietojen mukaan kaikkiaan 790 pakolaisstatuksen saanutta.

– Huomatkaa, siis 790 henkilöä, ei tuhatta, sanoo ihmisoikeusaktivisti Svetlana Gannushkina.

Hän on toiminut eri järjestöissä pakolaisten auttamiseksi vuosikausia, ja on tuohtunut valtion nuivasta suhtautumisesta.

Järin suuri ei ole sekään ryhmä, jolle on annettu tilapäinen turvapaikka. Tosin määrä on kasvanut huomattavasti viime vuodesta, jolloin heinäkuun loppuun mennessä oli annettu 142 643 tällaista oleskelulupaa. Tänä vuonna vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana niitä myönnettiin 205 745.

Venäjän maahanmuuttoviranomainen ei erittele tilastoissaan, mistä maasta nämä ihmiset ovat tulleet.

Pysyvän pakolaisstatuksen saaneista suurin ryhmä tulee Afganistanista, 413 henkilöä. Ukrainasta heitä on 229, ja Georgiasta 65.

Svetlana Gannushkinan mukaan vain harva saa pakolaisstatuksen osaksi siksi, että hakuprosessi on vaikea, ja siitä on niin hankalaa saada tietoja, että harva edes yrittää hakea.

Syyriasta Venäjälle on tullut noin 12 000 ihmistä, heistä noin 2 000 on saanut tilapäisen oleskeluluvan. Moni syyrialainen on jatkanut matkaa muualle Eurooppaan.

Ukrainan pakolaisten määräksi väitetään jopa kolme miljoonaa

– Venäjällä on vain kerran ollut tilanne, jolloin on yhteisesti tunnettu vastuuta pakolaisista, sanoo Gannushkina. Tämä oli viime vuonna, kun pakolaisia tuli Ukrainasta.

Ei ukrainalaistenkaan pakolaisten tilanne ole kovin helppo Venäjällä, Gannushkina kertoo. Viranomaiset ovat jopa kieltäneet sukulaisia majoittamasta Ukrainasta paenneita omaisiaan.

Venäjällä puhutaan, että maassa olisi jopa kolme miljoonaa pakolaista Ukrainasta, mutta mitkään viralliset tilastot eivät tue tätä.

Syyriasta ei haluta tulla Venäjälle

Svetlana Gannushkina pitää loogisena, ettei Syyriasta ole tullut kovin paljon pakolaisia Venäjälle. Venäjä tukee nykyistä presidenttiä Assadia, ja moni pakolainen kuuluu oppositioon.

Gannushkina työskentelee kahdessa ihmisoikeusjärjestössä, Memorialissa ja Kansalaisyhteistoiminta-järjestössä. Kummatkin ovat viranomaisten mukaan ulkomaisia agentteja. Joitakin näiden rahoittajista on uuden lain mukaan todettu ei-toivotuiksi Venäjällä. Tämä vaikeuttaa tietenkin Gannushkinan mukaan työtä.

– Me voimme auttaa vain harvoja yksittäisiä ihmisiä.

Svetlana Gannushkina ei romantisoi työtä pakolaisten auttamiseksi.

– Heitä ei voi auttaa meidän lähtökohdistamme, vaan heidän tarpeensa perusteella. Usein käy niin, että auttaja haluaa, että pakolaiset olisivat aina kiitollisia, nöyriä ja rauhallisia. Moni kuitenkin pakenee suurin odotuksin.

– Ei pakolaiseksi tulla minkään kilpailun kautta, jossa valitaan vain hyviä ihmisiä, Gannushkina sanoo.

Menossa on valtava muuttoliike?

Pakolaisvirta Lähi-idästä on maastamuuttoa, väittää puolestaan Venäjän ulkoministeriön edustaja Maria Zaharova.

– Juridisesti he ovat pakolaisia, mutta faktisesti on menossa valtava muuttoliike, Zaharova sanoo.

Tämä tulee vaikuttamaan moniin kansainvälisiin poliittisiin prosesseihin, uskoo Zaharova.

– Nyt ei ole leikin aika. Eurooppa tukehtuu pakolaisvirtaan, ihmiset kärsivät ja islamistijärjestö Isis laajentaa hallitsemiaan alueita, Zaharova sanoo.

Hänen mielestään ei voi odottaa, että Venäjä ottaisi vastaan lisää pakolaisia Syyriasta, kun maa on vasta hoitanut suuren pakolaisvirran Ukrainasta.