Näin EU haluaa jakaa turvapaikanhakijat – kymmenen kysymystä komission suunnitelmasta

EU-komissio julkaisi tänään keskiviikkona odotetun suunnitelmansa siitä, miten turvapaikanhakijoita halutaan sijoittaa Italiasta, Kreikasta ja Unkarista eri jäsenmaihin. Turvapaikanhakijoista kieltäytyminen maksaisi Suomelle neljä miljoonaa euroa.

turvapaikanhakijat
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

1. Mistä komission suunnitelmassa on kyse?

Suunnitelman tarkoitus on helpottaa turvapaikanhakijoiden määrän kasvun tuomaa painetta jäsenmaissa, joihin hakijoita tulee paljon. Komissio ehdottaa, että Italiasta, Kreikasta ja Unkarista siirretään turvapaikanhakijoita muihin jäsenmaihin. Jäsenmaiden olisi pakko ottaa tulijat vastaan.

2. Miten monta turvapaikanhakijaa halutaan siirtää?

Uuden suunnitelman tavoitteena on siirtää 120 000 turvapaikanhakijaa eteenpäin. Komissio ehdotti jo keväällä 40 000 hakijan jakamista jäsenmaiden kesken sitovan järjestelmän avulla, mutta jäsenmaat torjuivat ehdotuksen. Sen sijaan maat ovat pyrkineet sopimaan keskenään saman määrän sijoittamisesta. Yhteensä siirtymässä on siis 160 000 turvapaikanhakijaa.

3. Kuinka moni olisi tulossa Suomeen?

Komission ehdotuksen nojalla Suomeen olisi tulossa 2398 turvapaikanhakijaa, joista 312 siirrettäisiin Italiasta, 1007 Kreikasta ja 1079 Unkarista.

4. Millä perusteella siirrettävät valittaisiin?

Perusteena ovat EU:ssa myönnetyt turvapaikat: Uudelleensijoitettavat olisivat sellaisten maiden kansalaisia, joista tulijoiden turvapaikkahakemuksista on hyväksytty vähintään 75 prosenttia. Vain kolme maata täyttävät ehdon: Syyria, Afganistan ja Eritrea. Esimerkiksi irakilaisia ei siis tämän järjestelmän nojalla siirrettäisi Suomeen.

5. Voiko jäsenmaa kieltäytyä ottamasta vastaan hakijoita?

Komissio haluaa järjestelmästä sitovan. Esityksessä on kuitenkin myös poikkeuspykälä, jonka nojalla jäsenmaa voisi väliaikaisesti kieltäytyä ottamasta vastaan uudelleensijoitettavia turvapaikanhakijoita yhden vuoden ajan "poikkeuksellisten olosuhteiden" vuoksi. Poikkeustilanne olisi komission mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofi.

Kieltäytyvä jäsenmaa joutuisi maksamaan korvauksen, joka vastaa 0,002 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Suomen osalta kieltäytyminen maksaisi noin 4,1 miljoonaa euroa.

6. Miten suunnitelma rahoitetaan?

Komissio maksaa jokaisesta uudelleensijoitettavasta turvapaikanhakijasta 6 000 euroa vastaanottavalle maalle. Italia, Kreikka ja Unkari saavat matkustuskustannusten kattamiseksi 500 euroa jokaista lähtevää hakijaa kohti. EU-rahaa liikkuisi suunnitelman toteuttamiseksi yhteensä 780 miljoonaa euroa. Rahat otettaisiin EU:n budjetista.

7. Millä perusteella jäsenmaiden osuudet on laskettu?

Laskukaavassa on otettu huomioon väestön koko (40 prosentin painoarvolla), bruttokansantuote (40%), turvapaikkahakemusten määrä viimeisen neljän vuoden aikana (10%) ja työttömyysprosentti (10%).

Kaava, jolla jäsenmaiden osuudet on laskettu.
Komission käyttämä kaava, jolla jäsenmaiden osuudet on laskettu.EU-komissio

8. Miksei Tanskaan, Britanniaan ja Irlantiin haluta sijoittaa turvapaikanhakijoita?

Tämä johtuu maiden erilaisista jäsenyysehdoista. Britannialla ja Irlannilla on pysyvä mahdollisuus kieltäytyä osallistumasta uudelleensijoittamiseen, mutta ne voivat halutessaan lähteä mukaan. Tanska on puolestaan pysyvästi järjestelmän ulkopuolella.

9. Tuleeko järjestelmästä pysyvä?

Komissio haluaa nyt sijoittaa 120 000 ihmistä uuden sitovan mekanismin puitteissa ja 40 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta sovittiin jo aiemmin. Komissio ehdotti kuitenkin tänään keskiviikkona myös pysyvän järjestelmän perustamista, joka voitaisiin ottaa käyttöön jos jäsenmaahan tulisi poikkeuksellisen iso määrä turvapaikanhakijoita. Tällöin sovellettaisiin samaa jakokaavaa jota on tarkoitus käyttää nyt 120 000 uudelleensijoitettavan kohdalla.

10. Meneekö ehdotus läpi?

Turvapaikanhakijoiden siirtojen hyväksyminen on jäsenmaista kiinni. Sisäministerit puivat komission ehdotusta kokouksessaan 14. syyskuuta. Jäsenmaat päättävät asiasta määräenemmistöllä. Suomi ja monet EU:n itälaidan maat ovat vastustanut sitovaa järjestelmää, isoista maista taas esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet olevansa siirtojen kannalla.