Tutkija: "Palkansaajien etujen yli ei noin vain kävellä"

Tutkija Mika Helanderin mukaan palkansaajien mielenilmauksessa ay-liikkeellä on pelissä se, että se tahtoo näyttää pystyvänsä järjestäytymään suurin joukoin. Hän ei näe, että liitot olisivat haluttomia sopimaan myönnytyksistä, keinot vain mietityttävät. Alueyhdistyksen puheenjohtajan mielestä asenteet ammattiyhdistysliikettä ovat viime vuosina koventuneet.

politiikka
Mielenilmaus rautatientorilla 18. syyskuuta 2015.
Mielenilmaus rautatientorilla 18. syyskuuta 2015. Juha-Pekka Inkinen / Yle

Ay-liikettä tutkinut valtiotieteiden tohtori Mika Helander uskoo, että ammattiyhdistysliikkeitä hiertää hallituksen sanelupolitiikka. Hän sanoo, että kansallinen ratkaisu kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen saatetaan löytää jos osapuolet lähenevät toisiaan.

– Tämä on ehkä enemmänkin menettelykysymys kuin kysymys siitä, ollaanko valmiita tinkimään eduista.

Viimeisten vuosien aikana asenteet ovat muuttuneet jyrkemmiksi

Mika Helander sanoo, että puheet ammattiyhdistysliikettä kohtaan ovat koventuneet ja järjestelmän hyväksyminen on koetuksella. Hän korostaa, että nyt nyt eletään aikaa, jolloin mielipiteet helposti kärjistyvät. Helander näkee syyksi sen, että tulevaisuudennäkymät eivät ole järin ruusuisia ja eduista joudutaan karsimaan.

– Tässä tilanteessa asetutaan helposti puolustusasemiin.

Helander myös korostaa, että nykyisessä poliittisessa asetelmassa ei ole niin pitkiä perinteitä ammattiyhdistysliikkeiden kanssa toimimisesta.

Myös Opetusalan ammattijärjestön Etelä-Savon alueyhdistyksen puheenjohtaja Petri Lajunen myöntää puheiden koventuneen:

– Onhan se hankala (ay-liikkeen asema), varsinkin, kun sanotaanko viimeisten kolmen vuoden aikana asenteet ovat muuttuneet huomattavasti jyrkemmiksi, toteaa Lajunen.

Ammattiyhdistysliike on useamman kerran ollut koetuksella ja se on toistaiseksi vielä pysynyt hengissä ja selviytynyt.

Mika Helander

Lajusen mukaan kovaa puhetta ammattiyhdistysliikettä vastaan tulee erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitolta.

Kärsiikö ammattiyhdistysliikkeen uskottavuus?

Tutkija Mika Helanderin mukaan ammattiyhdistysliikkeeltä "ostetaan" muun muassa vakuutusturvaa, joka liittyy esimerkiksi työttömyysvakuutukseen. Omat edut ulkoistetaan helposti ammattiyhdistysliikkeelle silloin kuin ne eivät ole uhattuina.

– Toisaalta sitten jos ay-liike asetetaan paineen alaiseksi niin kyllä ihmiset nousevat protestoimaan.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön Etelä-Savon aluetoimitsijan Kari Kokkolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen jäsenyys on edelleen tärkeää.

– Jokaisen henkilökohtaisesti olisi syytä miettiä sitä, että miten omaa edunvalvontaa turvataan ja kyllä varmaan edelleen paras vinkki on se, että hoitaa sen ay-liikkeen jäsenyyden kautta, sanoo Kokkola.

Perjantain mielenilmauksessa on tutkija Mika Helanderin mukaan kysymys siitä, että ammattiyhdistysliikkeet tahtovat näyttää pystyvänsä keräämään suuria joukkoja yhä edelleen.

– Ikään kuin halutaan näyttää, että palkansaajien tietoisuus omista eduista on vahvaa eikä yli voida noin vain kävellä.

Miltä näyttää ammattiliittojen tulevaisuus?

Ammattiyhdistysliikettä on viime aikoina leimattu vanhanaikaiseksi ja yhteiskunnan rattaita hidastavaksi instituutioksi.

SAK:n Etelä-Savon aluetoimitsijan Kari Kokkolan mielestä ammattiyhdistysliikkeet osaavat jo nyt vastata nykyajan tarpeisiin paremmin kuin ennen:

– Jos esimerkiksi henkilö tekee töitä pirstaloidusti eri alojen piirissä, niin ammattiliitot tekevät hyvää yhteistyötä, muistuttaa Kokkola.

Helander näkee, että ammattiliitot tulevat säilymään, mutta uudistustarvetta on.

– Ammattiyhdistysliike on useamman kerran ollut koetuksella ja se on toistaiseksi vielä pysynyt hengissä ja selviytynyt. Kuten muutkin instituutiot yhteiskunnassa, kuten vaikkapa perheinstituutio, se ei tule häviämään, vaan säilyy pitkällä aikavälillä, sanoo Helander.

– Sääntelyn kehittäminen globaaleihin yhteyksiin on asia, jossa ammattiyhdistysliikkeen tarvitsee kehittyä ja uudistua.