SAK:n lakimies: Sipilän pakkolait ovat outo lintu Euroopassa

Missään muualla Euroopassa ei ole uskallettu syrjäyttää sopimusmenettelyä, kun sunnuntai- ja ylityökorvauksista tai vuosilomasta on päätetty, oikeustieteen tohtori Jari Hellsten SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektista sanoo.

Ulkomaat
Hansikoitu käsi vetää suurta koukkua.
Jani Ilola / Yle

– Juha Sipilän hallituksen päätös puuttua työmarkkinoiden sopimusvapauteen on eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellista, sanoo oikeustieteen oikeustieteen tohtori Jari Hellsten SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektista.

Hänen mukaansa lähtökohta on ollut, että oikeutta työehtosopimusten neuvottelemiseen ilman ylärajaa ei rajoiteta.

Hellstenin mukaan poikkeus tähän Kansainvälisen työjärjestön ILO:n järjestäytymisvapautta koskevaan yleisopimukseen tehdään vain armeijan ja poliisin osalta. Heidän oikeutensa järjestetään kansallisesti ilman, että heillä olisi samoja neuvotteluoikeuksia kuin muilla.

– Lisäksi ILO:n järjestelmässä pakkosovinnot koskevat vain niitä olennaisia julkisia palveluja, joiden puute aihauttaisi hengen, terveyden tai kansanterveyden vakavaa vaaraa.

Tehy-pakkolaki muistissa

Suomessa tähän pykälään nojaten säädettiin vuonna 2007 pakkolaki, jolla varauduttiin Tehyn työtaistelu-uhkaan. Lailla olisi voitu määrätä terveydenhuollon henkilöstöä laajasti töihin.

Lisäksi 2000-luvun alussa Euroopan Neuvosto hyväksyi Saksan päätöksen rajoittaa virkamiesten neuvotteluoikeuksia työehdoista. Ehtona kuitenkin oli, että virkamiehet pääsevät edustajiensa kautta vaikuttamaan heitä koskeviin työehtoihin.

Hellsten arvioi, että Sipilän hallituksen päätös siirtää koko sopimuskäytäntö sivuun ei sovi esimerkiksi ILO:n yleisopimuksen poikkeusten piiriin.

– ILO:n lähtökohta on, että sopimusosapuolet ovat autonomisia ja heillä on oikeus käydä neuvotteluita, Jari Hellsten muistuttaa.

Sipilän pakkolait viety pisimmälle

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen pakkolait ovat työehtolakeihin perehtyneen mukaan omassa sarjassaan. Oikeustieteen tohtori Jari Hellsten ei muista toista vastaavaa tapausta sen kummemmin Pohjoismaista kuin Euroopasta laajemminkaan.

Missään muualla ei ole uskallettu syrjäyttää sopimusmenettelyä suunnuntai- ja ylityökorvausten, vuosiloman ja sairausloman karenssin kohdalla.

Jari Hellsten.
Jari Hellsten.Yle

Sipilän hallituksen toimia läheltä liippaa tapaus Ruotsista, jossa on kahteen otteeseen asetettu työtapaturmille pakollinen karenssipäivä. Nämä yritykset on tyrmätty sitten Kansainvälisessä työjärjestössä sopimusten vastaisina.

Hellsten ei ole vakuuttunut, onko Sipilän hallitus ottanut huomioon näitä ennakkotapauksia pakkolakeja pohtiessaan.

– Euroopan ihmisokeustuomioistuimen käytännöissä työehtosopimusten rajoittamiselle täytyy löytyä syy, joka on yhteiskunnan toiminnan ja demokratian kannalta välttämätön. Nyt jokainen voi tykönään pohtia, täyttävätkö Sipilän hallituksen esittämät syyt nämä vaatimukset, sanoo Hellsten.

Valituksia ja kanteita luvassa

Hellsten ennustaa, että Sipilän hallituksen pakkolait poikivat kanteita. Työehtosopimusten rajoittamiset viedään esimerkiksi ILO:n, ihmisoikeustuimioistuimen ja Euroopan Neuvoston pohdittavaksi. SAK tullee olemaan aktiivinen valitusprosesseissa.

Hellsten muistuttaa lisäksi, että työehtosopimukset kuuluvat kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan. Molemmat ovat osa suomalaista lainsäädäntöä.

– Sosiaalisessa peruskirjassa puhutaan lisäksi erikseen oikeudesta vapaisiin tes-neuvotteluihin.

Thatcherin pitkä varjo

Sipilän hallituksen pakkolait ovat lakioppineille historiallinen käänne. Sopimusyhteiskunta on saanut suoneniskun, jollaista ei siis ole viiteryhmissämme Pohjoismaissa ja EU-alueella aiemmin koettu.

Ay-liikkeen kurmoottaminen tuo tietysti mieleen 1980-luvun Britannian ja pääministeri Margaret Thatcherin kovan linjan politiikan suhteessa ammattiyhdistyksiin.

Oikeustieteen tohtori Jari Hellsten ei vielä Sipilän politiikkaa Thatcheriin rinnasta.

– En tekisi sitä rinnastusta. Thatcherin julkilausuttu pyrkimys oli niistää ay-liikettä ja vähentää sen valtaa. Ei meillä ihan siitä ole kysymys, vaikka on tässä vähän sellaisiakin piirteitä, Hellsten sanoo.