Soklin jäteallas uhkaa muuttohaukan ja kirkkaiden lähteiden Jänesaapaa

Norjalaisen lannoitejätin Yaran odotetaan päättävän tässä kuussa Soklin fosforikaivoksen perustamisesta Lappiin. Kaivosyhtiön suunnitelmat jätteiden ja jätevesien hallinnaksi eivät vielä vakuuta viranomaisia. Kävimme seuraamassa Soklin ympäristö- ja vesitalousluvan katselmusta Savukoskella.

Kotimaa
Soklin Jänesaavan lähteen peilissä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kaivoskatselmusväkeä, Savukoski 8.9.2015
Tapani Leisti / Yle

Laaja Jänesaapa voi jäädä Suomen suurimman kaivosjätealtaan alle, jos Soklin kaivos toteutuu. Kaivosyhtiö Yara haluaa läjittää sinne Soklin fosforikaivoksen rikastejätteen. Laajuudeltaan allas on kymmenen neliökilometriä eli lähes kaksi Kauniaista.

Aapasuo on haastava jätealtaan paikka, koska siellä on paljon lähteitä. Katselmuksessa paljastui myös, että yhtiön lupahakemuksissa anonyyminä mainittu ”uhanalainen petolintu” on muuttohaukka. Muuttohaukkaparilla on ollut pitkään pesä keskellä Jänesaapaa.

Eilen tiistaina Jänesaavan yhden kristallinkirkkaan lähteen äärellä piti katselmusta kaivoksen ympäristöluvasta päättävä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupajaosto puheenjohtajansa Sami Koivulan vetämänä. Katselmusta seuraavan toimittajan mieleen muistuu säe ”Sua lähde kaunis katselen.”

Lupaviranomainen kuulee kaivosyhtiön yksityisten ja viranomaisten parannusvaatimuksia kaivosyhtiön esityksiin. Osan mielestä kaivosta ei pitäisi tehdä ollenkaan.

Tarkempia suunnitelmia yhtiöltä vaaditaan

Soklin suunniteltu kaivos ja sen jäteallas sijaitsevat Jäämereen laskevan Nuorttijoen valuma-alueella aivan Itämereen laskevan Kemijoen vedenjakajan tuntumassa. Nuorttijoki latvahaaroineen on luonnonvaraisen taimenen ja harjuksen vesistö.

Ylitarkastaja Juhani Itkonen Lapin ELY-keskuksesta katsoo, että Yaran on tehtävä tarkempi suunnitelma jätevesien hallitsemiseksi.

-Täällä on lähteikköalue, että miten ne lähteiköt ja pohjavesipurkaumat otetaan huomioon ja samaan asiaan liittyen niin täällä on myös hyvin vettä johtavia kerroksia. Miten hakija ottaa ne huomioon ja toivottasi tässä vaiheessa hakijan näkemystä siitä että miten se teknisesti hoidetaan, että olisi yleissuunnitelmaa yksityiskohtaisempi suunnitelma, sanoo Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Itkonen.

Kaivoksen vaikutukset yhtiön mukaan vähäisiä

Kaivosyhtiö Yaran mukaan jätealtaan alle jäävät lähteet voidaan hallita kaivoilla, purkuputkilla, turpeella ja soralla. Yhtiön lupahakemuksessa todetaan päästöjen haitat ja riskit ylipäätään vähäisiksi. Eniten muuttuu maisema.

Kaivosyhtiön lupahakemuksessa vakuutellaan useaan otteeseen, ettei kolmeosaisen ja vaiheittain täytettävän rikastushiekkajätealtaan pohjaan tarvita suojaksi esimerkiksi bentoniittimattoa.

Vertailun vuoksi Sodankylässä toimiva kaivosyhtiö FQM Kevitsan nikkelikaivos tappeli vuosia oikeudessa välttyäkseen 10 miljoonaa euroa maksavasta bentoniittimatosta oman suuren jätealtaansa pohjalle. Korkein hallinto-oikeus velvoitti lopulta yhtiön asentamaan maton.

Yaran logistiikkapäällikkö Eero Hemming kiistää toimittajan epäilyn, että myös Yara pyrkisi kustannussäästöjen vuoksi välttymään kalliilta pohjasuojauksilta.

Yaran mukaan Soklissa ei ole mitään vaaraa happoisista metallipäästöistä. Lannoitteiden raaka-aineeksi rikastettavasta fosforista päästöt korkeintaan rehevöittävät jokivesiä, vakuuttaa Yaran logistiikkapäällikkö Eero Hemming. Turve on yhtiön mukaan tutkitusti hyvin päästöjä estävä pohjasuojaus moreenisoralla tiivistettynä.

– Nuorttijokeen päästetään puhtaita vesiä, ja Kemijoen vesistöön menee prosessista ylijäämävesiä ja kuivatusvesiä. Poistuvissa vesissä on fosforia ja fluoria. Pientä rehevöitymistä tapahtuu Kemijoessa, mutta se on pientä, sanoo Yaran logistiikkapäällikkö Hemming.

Kalastajien huoli Nuortin luonnonvaraisista ja Ylä-Kemijoen elpyvistä lohikaloista

Kaivoksen käsiteltyjen jätevesien 24 kilometriä pitkä putki tulee kaivokselta Ylä-Kemijokeen Lauttunan kohdalle, jossa vedet puretaan virtaan. Yaran mukaan mahdolliset vähäiset rehevöittävät vaikutukset Yli-Kemijoessa laimenevat olemattomiksi viimeistään Martin kylän vaiheilla 60 kilomeriä alajuoksun suuntaan.

Ylä-Kemijokea on kunnostettu metsätalouden uittoperkausten jälkeen, jotta istutuksilla ylläpidetyt taimen ja harjus palautuisivat ja alkaisivat lisääntyä myös luontaisesti joessa. Koskia, nivoja on rakenneltu pohjakivillä ja kutusoraikkoja kunnosteltu.

Lohijoen restaurointiin kuuluvat myös Itämeren kutulohien istutukset Kemijoen alaosan voimaloiden yli. Kokeella testataan, alkaako lohi kutea Yli-Kemijoessa 70 vuoden tauon jälkeeen.

Alueen kalastusosakaskuntien mielestä kaivossaasteet vaarantavat elpymisen ja kalastusmatkailun. Osakaskuntien mielestä Yara on ylimielinen ja vähättelee kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja ja riskejä kaivoksesta.

Kaivosyhtiö on konsultin suosituksesta katsonut riittäväksi kalatalousmaksuksi istutuksiin Yli-Kemille 6 000 euroa vuodessa. Osakaskuntien vaatimus on 80 000. Lapin ELY-keskus arvioi sopivaksi summaksi 20 000 euroa.

Myös Yli-Kemijoen törmillä pysyvästi tai vapaa-aikanaan asuvat ihmiset ilmaisivat katselmuksessa huolensa puhtaiden vesien pilaantumisesta.

Tiistain katselmuksessa ei ollut paikalla Lapin ELY-keskuksen kalastusviranomaista eikä Luonnonvarakeskuksen edustajaa.

Soklin radioaktiiviset arvoaineet hirvittävät poronhoitajia

Kaivos jakaa paikallisten mielipiteet Savukoskella. Toisten mielestä Sokli toisi työtä ja vaurautta. Toisten mukaan kaivos tuhoaa puhtaan erämaan, vedet, kalat, luontomatkailun ja merkittävän elinkeinon poronhoidon.

Kaivos tulisi Suomen suurimman poronhoitoalueen Kemin-Sompion paliskunnan reheville laidunmaille.

Paliskunnalla on 160 poronhoitajaa ja 12 000 poroa, jotka ovat sopeutuneet elämään erämaassa, jossa on vähän liikennettä eikä lainkaan teollisuuslaitoksia. Kaivoksen raskas liikenne tappaisi paliskunnan mukaan poroja.

Poroisäntä Mika Kavakan mielestä kaivokselle ei pidä antaa ympäristö- eikä vesitalouslupaa eikä yhtiön vaatimaa aloituslupaa valitusprosessien ajaksi. Poronhoitajien mukaan kaivos pilaisi porojen laitumia ja rikkoisi laidunkierron.

– Kokonaisuutena se haitta on niin huomattava, että se on kestämätön hanke poronhoidon näkökulmasta, sanoo Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Kavakka.

Poronhoitajat ovat huolissaan myös alueen radioaktiivisista aineista uraanista ja toriumista.

Poroisäntä Kavakka arveli katselmustilaisuudessa, että vaikka Yara on rajannut nämä säteilevät niobimalmit pois tämänhetkisestä hyödyntämissuunnitelmasta, että yhtiöllä on paketti valmiina radioaktiivisten aineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Pelkona on, että jos säteilypäästöjä tulee, niin poronlihan maine menee.

Yaran lupahakemusasiakirjoissa uraanin ja toriumin hyödyntämistä koskevista väitteistä todetaan, että nyt yhtiö hakee lupaa vain fosforin, rautamineraalien, kiillemineraalien ja mangaanirikkaiden esiintymien hyödyntämiselle.

Katselmuksessa ei ollut paikalla Säteilyturvakeskuksen STUKin edustajaa.

Lupapäätös saattaa mennä ensi vuoteen

Yaran ympäristö- ja vesitalousluvasta ensimmäisenä asteena päättävän Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvoksen Sami Koivulan mukaan Yaralta pyydetään vielä tarkempia suunnitelmia mm. jätevesien hallinnasta. Päätös luvan myöntämisestä tai epäämisestä ehdittäneen tehdä ensi vuoden puolella.

Kaivosyhtiö on ilmoittanut päättävänsä alustavan investointipäätöksen kohtalosta tämän syyskuun aikana. Yhtiöllä on toinen kilpaileva hanke Kanadassa, ja yhtiön edustajat Oslosta ovat aiemmin arvioineet, että investointipäätöksessä todennäköisesti valitaan Sokli tai Kanada.