Esikoiskirjailija kulkee pienten ihmisten rinnalla Golgatasta itään

Pitkän linjan joensuulainen toimittaja Aimo Salonen on julkaissut esikosromaaninsa. "Golgatasta itään" on sijoitettu mielikuvitukselliseen joenvarren kaupunkiin, mutta tarina liippaa hyvin likeltä Joensuuta: sen asukkaita, maisemia, tunnelmia, historiaa ja viime vuosien tapahtumia.

kulttuuri
Esikoiskirjansa julkaissut Aimo Salonen.
Jouki Väinämö / Yle

Joensuulainen toimittaja Aimo Salonen on julkaissut ensimmäisen romaaninsa ”Golgatasta itään – Fantasia joenvarren kaupungista”.

Salonen istuu sohvalla käsissään uunituore yli 300-sivuinen esikoisromaani.

– Hyvältä tuntuu, äärimmäisen hyvältä, mies hymyilee.

Kirjan päähenkilö on maakuntalehden toimittaja Auvo Pankakoski, joka suostuu lähtemään mukaan pienen kaupungin pääsiäisnäytelmään. Hän saa Pontius Pilatuksen rooliin. Samalla hän lähtee omalle "ristintielleen", joka tuo suuria muutoksia hänen elämäänsä.

Keväällä 2014 näin yöllä unen, että kirjoitin menestysromaanin.

Aimo Salonen

Käy yrttitarhasta polku

Muun muassa kunnallispolitiikan juonia, yhteisöllisyyttä, kansalaisliikkeen syntyä, rakkautta, median muutosta ja uskonnollista pohdiskelua sisältävän tarinan ensimmäisen lauseen Aimo Salonen kirjoitti unissaan.

– Keväällä 2014 näin yöllä unen, että kirjoitin menestysromaanin. Pistin Facebookiin vitsinä, että kirjoitinpa muuten romaanin, mutta en muista kuin avauslauseen: Yhtenä vääränä iltana aloitin teatterin.

– Sain kannustusta, että kirjoitappa toinenkin lause, Salonen kertoo

Vie Golgatalle se

Unen ja kavereiden kannustuksen jälkeen tarvittiin vielä yksi sysäys, ennen kuin tarina lähti kulkemaan. Aimo Salonen jutteli kantakapakassaan amatöörinäyttelija Ismo Lehikoisen kanssa, joka oli mukana Joensuun pitkäperjantain Ristin tie -vaellusnäytelmässä.

Pontius Pilatus oli heikko virkamies, jolla oli voimakastahtoinen vaimo.

Aimo Salonen

– Ismo totesi, että kun hän esitti Espoossa Pontius Pilatusta, niin nyt hän vasta osaisi vetää sen roolin. Pontius Pilatus oli heikko virkamies, jolla oli voimakastahtoinen vaimo.

– Minä rupesin miettimään, että yhtenä vääränä iltana aloitin teatterin, pääsiäisnäytelmä, Pontius Pilatus, voimakastahtoinen vaimo, pieni kaupunki, kunnallispolitiikkaa tehdään, ihmiset elää omaa elämää ja pelailee kaiken maailman rooleja. Siitä se lähti syntymään, Aimo Salonen muistelee.

On hengen viitoittama

Salonen on unelmoinut monen toimittajakollegansa tapaan pitkän tarinan kirjoittamisesta jo vuosikymmeniä.

– 1980-luvulla aloitin ensimmäisen romaanikäsikirjoitukseni, ennen kuin tein ensimmäisen lehtijuttuni Iisalmen Sanomille. Mutta kun nämä etelän kustantamot eivät tunnistaneet ilmiselvää kirjallista neroa, niin piti odottaa viides käsikirjoitus eli 30 vuotta, Salonen virnistää.

Sanotaan että esikoiskirja on aina enemmän tai vähemmän synnyttäjänsä näköinen.

Auvolle tapahtuu asioita, joita minulle ei ole tapahtunut.

Aimo Salonen

Aimo Salonenkin myöntää, että näin on. Mutta todellisuuden ja fiktion suhde on se, että todellisuus on antanut virikkeitä.

– Mielikuvitus on muokannut sitten näiden virikkeiden pohjalta tarinan, joka on fantasiaa, mutta totta kai siinä on minun henkilökohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia, kokemuksia kaupunkilehden toimittajana, kertoo Karjalan Heilissä työskentelevä Aimo Salonen.

Auvo ei siis ole Aimo.

– Ajatusmaailma ja ajatukset ovat ehkä samantyylisiä kuin minulla on, mutta Auvolle tapahtuu asioita, joita minulle ei ole tapahtunut.

Tuo meille elämän

Joenvarren kaupungin pienten ihmisten kanssakulkijasta Auvo Pankoskesta tulee mieleen kirjailija Heikki Turusen alter ego toimittaja Henkka Oinonen.

Onko Aimolla samanlainen alter ego kuin Heikillä? Kirjailija-toimittaja Salonen nauraa.

– Henkka Oinonen ja Auvo Pankakoski ovat aika erityyppisiä. Henkka saa enemmän naisia kuin Auvo.

Salosen kirjassa joukko aktiivisia kaupunkilaisia alkaa taistella keskeisessä puistossa sijaitsevan kirkonmäen puolesta, kun selviää, että Maakuntakonserni suunnittelee paikalle kylpylää. Salosen mukaan hän ei vastusta PKO:n Joensuun Kimmelinpuistoon suunnittelemaa kylpylää. Päinvastoin - se on oikein hyvä paikka kylpylälle.

Kyse on yhteisöllisyyden puolustamisesta.

Aimo Salonen

Kirkonmäkeä puolustaman nousevan kansanliikkeen esikuva on Pro Wanha Jokela -yhdistys, joka heräsi vastustamaan perinteisen kulttuuriravintolan sulkemista.

– Kyse on yhteisöllisyyden puolustamisesta. Jokaisessa kaupungissa on olemassa joku paikka, joka koetaan yhteisölliseksi, kaupungin sieluksi. Tässä tarinassa se on kirkonmäki. Joensuussa se oli Jokela, Salonen painokkaasti toteaa.

Mutta tie se on tuskien

Golgatasta itään -kirjassa pääsiäisen vaellusnäytelmä on merkittävässä osassa. Ristin tien valmistelut tuuppaavat tarinan liikkeelle ja kirja myös päättyy näytelmän esitykseen. Kirja ei ole hengellinen, mutta siinä on juureva uskonnollinen eetos.

Kaiken tämän yllä on joku suurempi.

Aimo Salonen

Yli 50-vuotias Aimo Salonen sanoo, että hän ajattelee paljon uskonasioita.

– Uskonasiat antavat ihmiselle mielenrauhaa, että on itse osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Vaikka nämä omat murheet tuntuisivat vaikka kuinka isoilta, niin ihmisillä on ollut elämää, murheita ja iloja ennenkin, ja kaiken tämän yllä on joku suurempi. Minulle se on kristinuskon Jumala.

Mutta muille se voi olla jotain muutakin.

– Se voi olla vaikka joku käsitys luonnosta. Tässä kirjassa on lause, jonka itse asiassa lausui alun perin Enon kirkkoherra Armi Rautavuori, että meille on annettu tämä maa viljeltäväksi ja varjeltavaksi, ja kyllähän me totta vie ollaan viljelty, mutta sen varjelemisen kanssa on vähän niin ja näin, sanoo Aimo Salonen, jossa totta vie on saarnamiehen vikaa.

Golgatasta itään -kirjan on kustantanut joensuulainen Kirjokansi.

Jutun väliotsikot on lainattu virrestä numero 77: Käy yrttitarhasta polku. (siirryt toiseen palveluun)